Jätevedenpuhdistus keskitetään Kurikkaan

Saneerauksen juuret juontavat alkuvuoteen 2009, kun Jurvan kunta yhdistyi Kurikkaan. Kuntaliitoksen yhteydessä kuntien vesilaitokset sulautuivat yhteiseksi vesiliikelaitokseksi. Kasvaneen kaupungin jätevedenpuhdistus päätettiin keskittää kokonaan Kurikan puolelle, sillä Jurvan ikääntynyt jätevedenpuhdistamo olisi vaatinut isoja investointeja.

Jurvalaisten jätevedet siirretään jatkossa Kurikkaan siirtoviemäriä pitkin. Kurikan jätevedenpuhdistamolle johtavan yhdysvesiputken rakentaminen alkoi vuonna 2012, ja otettiin käyttöön 2013. Kotirannan mukaan siirtoviemärin rakentamisaikataulu vauhditti putkistosaneerausta.

– Olisimme tehneet työn muutoin ehkä viiden–kuuden vuoden sisällä. Tämä oli meille todella iso investointi, sillä hankkeen kokonaiskustannus kolmen vuoden aikana on noin 600 000–800 000 euroa, Kotiranta kertoo.

70-luvun putket vaihtoon

Jurvan taajamassa on kaikkiaan noin 30 kilometriä jätevesilinjastoa. Tarkastuksissa havaittiin, että noin 12–13 kilometriä vanhoista, pääosin 1970-luvulla asennetuista betoniputkista on saneerauksen tarpeessa. Putket päätettiin korjata VipLiner-sujutustekniikalla, jossa uudet muoviputket työnnetään vanhojen betoniputkien sisään.

Kotirannan mukaan VipLiner-tekniikkaan päädyttiin nimenomaan siksi, että saneeraus voidaan tehdä kaivamatta katuja auki. Kaivutöistä olisi ollut merkittävästi haittaa asukkaille, sillä suurin osa korjattavista putkista on Jurvan keskustan katujen alla. – Menetelmä on myös tehokas, helppo ja siisti, Kotiranta perustelee.

Seuraavaksi sadaksi vuodeksi

Urakkaa tekemässä ollut asentaja kertoo, että Jurvan saneerauksissa oli mukana myös töitä, joita VipLiner-sujutuksissa ei niin usein tehdä. Korjattujen putkien tiiviys varmistetaan koeponnistamalla.

Toinen harvemmin käytetty menetelmä on injektointi. Jurvassa vanhoihin 300 mm:n putkiin sujutetaan 250 mm:n muoviputket, ja niiden väliin jäävään 50 mm:n rakoon ruiskutetaan vaahtobetonia.

– Putkista tulee tiiviitä jo VipLiner-tekniikallakin, mutta tilaaja panostaa saneeraukseen ja haluaa vielä varmistaa putkien kestävyyden. Juha Kotiranta vahvistaa tämän lausunnon.

– Kun saneerataan, saneerataan sitten kunnolla. Haluamme, että putket kestävät seuraavat 50–100 vuotta, Kotiranta perustelee. Erityiseen huolellisuuteen kannustaa myös se, että saneerattava kohde sijaitsee pohjavesialueella. Kotirannan mukaan Kurikka on saneerannut määrätietoisesti viemäriverkostoaan jo useita vuosia.

Kun Jurvan hanke saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana, töitä jatketaan Kurikan puolella betonikaivojen vaihdoilla.

Ahtaus asettaa suurimmat haasteet

Kun asentajat aloittivat Jurvan jätevesilinjojen saneerauksen, putket oli pesty ja videokuvattu. Kuvista nähtiin, oliko vanhoissa putkissa sortumia ja notkahduksia, jotka vaativat kaivutöitä.

– Monttuja on jouduttu tekemään alle kymmenen, ja se on vähän näin isossa projektissa, asentaja kertoo. Osa sortumista johtui siitä, että rikkoutuneen betoniputken tilalle oli paikka paikoin vaihdettu muoviputkea, ja liitokset olivat pettäneet.

Asentajat sujuttavat uudet putket paikoilleen puolen metrin pituisina pätkinä kaivojen kautta. Putken osat napsahtavat kiinni toisiinsa, ja putkesta tulee tiivis. Kaivon betonipohjaa on ensin piikattava, jotta hydraulisen asennuskaluston sisältävälle kelkalle saadaan tilaa. Ahtaissa oloissa työskenteleminen on asentajien mielestä työn suurin haaste. Maan alla on pimeää ja likaista. Useammasta käsiparista olisi hyötyä, mutta tilaa ei juuri ole yhdellekään.