Rakokiven monitoimitalon rakentaminen alkoi kesällä 2019, ja rakennuksen on tarkoitus valmistua loppukesästä 2021. Kaksikerroksiseen rakennukseen muuttavat viimeistään alkusyksystä Rakokiven nykyisen alakoulun ja päiväkodin lisäksi Nastolan kirjasto, ja taloon on tulossa myös vuokrattavia kokous- ja luokkatiloja, kädentaitojen tilat sekä liikuntatilat.

Rakokiven hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen laatuun, kosteudenhallintaan ja puhtaaseen sisäilmaan. Tärkeässä roolissa ovat etenkin huolellinen kuivaketju ja sääsuojaus, joilla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Rakentamisen aikana toteutetaan myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.

Imeyttämällä uutta pohjavettä

Työt sujuvat ripeästi myös piha-alueella, jonne asennettiin maaliskuussa kiinteistön hulevesijärjestelmä. Ratkaisuksi valittiin Uponor IQ -imeytys- ja viivytysputket, sillä sade- ja hulevedet oli päätetty pääosin imeyttää maaperään. – Uusi rakennus sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, joten hulevesiä ei haluta johtaa pois. Ne imeytetään hiekkaharjuun uuden pohjaveden muodostumista varten, kertoo tuotepäällikkö Tomi Kurhinen Uponorilta.

Tulevaa monitoimitaloa reunustaa asfaltoitu ja kivetty piha-alue, jonne suunniteltiin hulevesiä varten 100 kuution imeytys- ja 26 kuution viivytyskenttä. Asfaltti- ja kattopintoja, joilta imeytettävä vesi kertyy, on alueella lähes 10 000 neliömetriä.

Asennukset vaikka yhden miehen voimin

Uponor IQ -imeytys- ja viivytysputkien valintaan vaikuttivat asennuksen nopeus sekä järjestelmän pitkä elinikä ja alhaiset huoltokustannukset. Työn nopeus yllätti kuitenkin kaikki urakassa mukana olleet. Kurhisen oli tarkoitus saada paikalle kuvaaja asennuksia ikuistamaan, mutta urakoitsija tuumasi, että melkein kaikki putket ovat jo paikoillaan.
Asentaja Joni Fält asennuksesta vastanneesta Kuljetus- ja Maansiirtoliike K. Timonen Oy:stä kertoo, että IQ-putket saatiin paikalleen muutamassa päivässä – tällaista vauhtia hän ei olisi ennakolta uskonut.

Urakka sujui joutuisasti, vaikka Fältillä ei ollut aiempaa kokemusta näin laajan alueen urakasta. – Putket oli todella helppo asentaa. Olisin pystynyt työhön yksinkin, mutta apunani vuorottelivat urakassa mukana olleiden kahden kaivinkoneen kuljettajat. Kun alueelle oli saatu valmiiksi viiden metrin syvyinen kaivanto, putket nostettiin sinne kaivinkoneella.

– Edes suodatinkangasta ei tarvittu kaivannon pohjalle, vaan putket voitiin asentaa suoraan sepelikerroksen päälle. Myös Tomi Kurhinen toteaa, että työ olisi muilla ratkaisuilla vienyt selvästi enemmän aikaa. – Putkijärjestelmät ovat kunnallistekniikan asentajille arkista rutiinia, mikä tietenkin myös helpottaa IQ-putkien asennusta, hän huomauttaa.

Helppo huolto

Kurhinen kertoo, että muutkin ovat huomanneet ratkaisun kätevyyden, ja yhteydenottojen määrä kasvaa jatkuvasti. Asentajat eivät tarvitse juurikaan ohjausta IQ-putkien asennukseen. Nastolassakin asennuksiin päästiin pian sen jälkeen, kun putkivalinta oli käynyt normaalin hyväksyttämiskierroksen rakennuttajalla, tilaajalla, suunnittelijalla ja valvojalla. Kurhisen saamassa palautteessa IQ-putkia kiitetään muun muassa siitä, ettei kaivantoja tarvitse tehdä niin suuriksi kuin esimerkiksi hulevesikasetteja varten. Kun putki on saatu asennettua paikalleen, sen voi peittää saman tien ja asentaa seuraavan.

– IQ-putkien etuihin kuuluu myös niiden pitkä elinikä, jopa sata vuotta, sekä helppo huollettavuus. Putket voidaan tarvittaessa huoltaa pesulaitteilla ja imuautoilla.

Tukea suunnitteluun

Suunnittelija Simo Suurnäkki Etteplan Oyj:stä ei ollut aiemmin suunnitellut hulevesiratkaisua IQ-putkilla. – Otin yhteyttä Uponorin asiantuntijoihin ja sain heiltä hyvin tukea ja apua suunnitteluun. – Urakka sujui selkeästi ja suoraviivaisesti. Myös asentajalta saimme palautetta työn nopeudesta ja helppoudesta. Suurnäkki sanoo käyttävänsä IQ-putkia mielellään jatkossakin.

– Suunnittelijan näkökulmasta IQ-putkien ehdoton etu on myös selkeä tieto siitä, millaista kuormitusta ne kestävät ja kuinka paljon maata putkien päälle tarvitaan.

Suurnäkki huomauttaa, että asfaltoidut pinnat yleistyvät jatkuvasti, eikä viemäriverkostojen kapasiteetti enää riitä. – Kiinteistöjen tonteilla on pakko olla ratkaisuja, joilla vettä imeytetään ja viivytetään.