Pääurakoitsijana Virtaankosken ennallistamishankkeessa

Sysmän kunnassa sijaitseva Virtaankoski on osa 43 kilometriä pitkää Tainionvirran reittiä. Reitin varrella on neljä koskea, joista Virtaankoskella sijaitsee pienvoimala patoineen.
Padon vuoksi vaelluskalojen nousu on estynyt, mutta energiantuotantoakaan ei pienvoimalassa enää ollut. Ennallistamiselle oli siis olemassa hyvät perusteet. Virtaankoski-hankkeen työt alkoivat marraskuussa 2024 ja hanke valmistuu keväällä 2025. Koko hankkeen vastavana henkilönä toimii Matti Viialainen.

Ennallistamishankkeen ytimessä on Virtaankosken palautus vaelluskalojen poikastuotantoalueeksi ja elvyttää uhanlaiset järvitaimen- ja vaellussiikakannat. Padon purku ja uomien muokkaus palvelee myös muun muassa kalastajien ja melojien harrastemahdollisuuksia sekä yleistä virkistyskäyttöä.

Virtaankoski-hankkeen tavoitteina ovat:

• Vapaa Virtaankoski
• Elpyvä ja palautuva luonnon ekosysteemi
• Palautuva ja kehittyvä kalatalous
• Paikallinen virkistyskäyttö
• Matkailun kehitysmahdollisuudet: retkeily, melonta, kalastus, yritysyhteistyö
• Jokimiljöön rakennusten uusi käyttö

Aiemman hankkeen hyvät kokemukset hyödyksi

Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistamishanke toimi Virtaankosken hankkeessa hyvän lopputuloksen mallisuorituksena. Hiitolanjoki-hankkeessa Matti Viialainen oli ollut kokoamassa rahoitusta ja neuvottelemassa pienvoimaloiden omistajavaihdoksista. Nyt hän on hankeyhtiön toimitusjohtaja ja vastaa Virtaankosken ennallistamisen kokonaisuudesta.
– Hiitolanjoessa lähti vaelluskalojen poikastuotanto heti käyntiin tasolla, joka yllätti asiantuntijatkin, Matti Viialainen kertoo.
Hiitolanjoen toteutuksen ja kokemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö asetti Matti Viialaisen Virtaankoski-hankkeen selvityshenkilöksi.
Hanketta varten perustettiin yleishyödyllinen yhtiö Sysmän Tainionvirta Oy, kun Päijät-Hämeestä ei löytynyt sopivaa tahoa hallinnoimaa hanketta.
– Maa- ja metsätalousministeriö on hankkeen päärahoittaja, ja ministeriön kanssa yhdessä päätettiin yhtiön perustamisesta.
Hankkeen 3 M€:n budjetin kasaaminen vaati töitä, vaikka suhtautuminen ennallistamiseen olikin kauttaaltaan myönteinen. Iso osa budjetista kohdistuu pienvoimalan omistajavaihdokseen - joka sekin vaati neuvottelutaitoja.
– Rahoitushankintaa ajatellen olin saanut eri tahojen luottamuksen Hiitolanjoki-neuvotteluissa. Virtaankoski-hankkeessa onkin pitkälti samat rahoittajat kuin Hiitolanjoella.
– Omistajavaihdoksessa meni noin puoli vuotta, mikä on aiempaan kokemukseen verrattuna lyhyt aika.
Eri tahojen myönteinen suhtautuminen hankkeeseen näkyi myös luvitusvaiheessa. Vesilupa tuli lainvoimaiseksi 13.6.2024.
– Luvitusvaiheessa ei tullut yhtään valitusta, ja työt pääsivät alkamaan 11.11.–24. Toki tavoitteena oli aloittaa syyskuussa, mutta urakkakilpailutukset ja muut taustatyöt viivästyttivät hieman työvaiheeseen siirtymistä.

Pääurakoitsijan valinta

Sysmän Tainionvirta Oy kilpailutti urakoitsijat elokuussa 2024.
– Uponor Infra Marine Services Oy oli minulle uusi tuttavuus. Otimme myönteisenä yllätyksenä heidän tarjouksensa vastaan.
Useat urakkatarjoajat täyttivät asetetut vaatimukset, yhden vetäytyessä kilpailutuksesta tarjouksen jättämisen jälkeen.
– Uponor Infra Marine Services osoitti kiinnostusta hanketta kohtaan ja he vakuuttivat neuvotteluissa osaamisestaan. Lisäksi heillä oli selkeä halu ratkaista molemmille osapuolille ja budjettiin parhaiten sopivat ratkaisut.

Vesiluvassa määritelty työjärjestys:

• Itärannan metsän poisto ja perkauskivien hyödyntäminen eri kohteissa
• Pohjapadon teko ja uoman kiveäminen
• Voimalaitospadon aukaiseminen
• Padon alapuolisen kosken teko
• Kävelysillan rakentaminen purettavan padon tilalle
• Vanhan kivisillan uoman aukaisu
• Alakosken teko

Luonnonmukainen ennallistaminen

Ennallistettava osuus on yhteensä 300 metrin pituinen, ja sen suurin osaprojekti on 90 metrin mittaisen pohjapadon rakentaminen.
– Pohjapato on vedenpinnan ja virtaaman hallinnan kannalta tärkein asia. Mallintamalla on voitu määrittää padon harjakorkeus, jotta vettä on tarpeeksi uomassa ja virtaama sopiva. Toteutus on viistosti joen yli polveileva pato, jolloin koskeen saadaan muuta kuin suora koskenniska.
Virtaama, vedenkorkeus ja kutualueen pohja ovat avainasemassa nousukalojen poikastuotannon onnistumisessa. Jos virtaus on liian voimakasta, poikaset huuhtoutuvat virran mukana. Liian seesteinen vesi mahdollistaa puolestaan petokalojen läsnäolon. Sopiva virtaus ja uoman pohjan kivet sopivasti aseteltuna luovat kalanpoikasille suojan haukia ja mateita vastaan.
– Kosken ja poikastuotantoalueen rakentaminen on tarkkaa. Pohjakivien asettelu ja pohjan sora ovat avainasemassa poikastuotannon edellytyksissä. Pitää tietää minkäkokoisia ja miten kiviä asetellaan, millaiset ohjurit virtaan rakennetaan ja lisäksi eri-ikäisille poikasille pitää olla myös eri syvyinen uoma käytössä, Matti Viialainen luettelee vaatimuksia. Virtaankoskeen rakennetaankin kolmelle eri poikasikäluokalle otolliset olosuhteet.

Lähtötasoltaan Virtaankosken virtaama ja lasku mahdollistavat sen, että uoma ei jäädy talvellakaan.
– Pienissä koskissa talven uhkana on joen kuivaminen tai jäätyminen pohjaan. Virtaankoskessa on laskua 4 metriä ja virtaama on tuplasti enemmän kuin Hiitolanjoessa eli 14m³ sekunnissa.
Ennallistamishankkeissa tulee myös usein vastaan muuttujia ja yllätyksiä. Tällöin budjetissa pysyminen vaatii joustavuutta ja ratkaisukykyä.
– Pohjapadon yläpuolella on suvanto, joka tuli suunnitelmaan mukaan säilyttää. Uponor Infra Marine Servicen ammattisukeltajat tutkivat suvannon pohjan ja totesivat sen liian kovaksi. Nyt sinne on ajettu 900 kuutiota kiviä.
Suunnittelematon lisäkustannus asetti budjetissa pysymisen haasteen.
– Uponor Infra Marine osoitti joustavuutensa, ja pystyi saamaan säästöjä aikaan ilman, että kokonaisuudesta piti tinkiä.

Uponor Infra Marine Services Oy:n päätyöt Virtaankoski-hankkeessa:

• vastaa pääurakoitsijana kokonaisuudesta
• pohjapadon rakentaminen
• 300 metrin poikastuotantoalueen muotoilu ja rakentaminen
• purettavan padon tilalle uusi kävelysilta
• vanhan maantiesiltauoman avaus uudelleen
• hyvä vesien hallinta rakentamisen aikana ja sen jälkeen

Virkistyskäytön mahdollisuudet

Virtaankosken ennallistamisen päähuomio on uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen lisäksi yleinen virkistyskäyttö. Varsinkin harrastekalastajat sekä ja melojat ovat olleet ennallistamisen puolestapuhujia. Suomen Soutu- ja melontaliitto suunnittelikin heidän lajiharrastajien kannalta, miten Virtaankoskea voisi heidän näkökulmastaan hyödyntää.
– Koskimelojia varten teemme pohjapatoon kynnyksen sekä anturat, joihin koskimelontaportit voidaan kiinnittää. Tällä saadaan eteläisen Suomen suurien keskusten lähelle koski- ja freestylemelojille harjoittelupaikka, jossa virtaama takaa hyvät olosuhteet vaikkapa Suomen olympiaedustajille treenata lajia. Ja tietenkin padon poisto avaa myös retkimelojille vapaan väylän Hartolan Jääsjärvestä Päijänteelle.
Tainionvirta on jo ollut harrastekalastajien kohteena, mutta suosion odotetaan nousevan uudelle tasolle.
– Alueen matkailuvetovoima kasvaa, ja varmasti myös kalastajien keskuudessa se saa suosiota. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että kulutus on kestävää ja kalastuksen päivälupien myöntämistä säädellään kalakannan elpymisen ehdoilla, Matti Viialainen muistuttaa.

Odotukset ja tuloskontrolli

Matti Viialainen, kuten moni muukin hankkeen takana ollut taho, odottaa jännittyneenä konkreettisia tuloksia. Järvitaimenen luontaista geneettistä perimää on olemassa ja sitä voidaan ennallistamisella ratkaisevasti vauhdittaa, toki poikasistutuksetkin jatkuvat Päijänteellä.
– Vaelluskalojen poikastuotannon lähtötilanne on kartoitettu. Odotuksena on, että Virtaankoskessa syntyy 750–1100 poikasta hehtaarilla. Mykistävänä verrokkina Hiitolanjoen poikastuotanto on aarilla 500 poikasta.
Hiitolanjoella onnistuttiin hienosti koska mukana olleet asiantuntijat tiesivät yksityiskohtaisesti onnistumisen edellytykset. Kokonaisuutena jokiuoman ennallistamishanke vaatiikin usean eri ammattilaisen yhteistyötä urakointihallinnasta ja suunnittelusta kaivinkoneen kuljettajaan saakka. Ja eri osaurakoiden pitää limittyä toistensa kanssa oikein. Lisäksi alan uusin tieto pitää osata käyttää hyväksi.
– Tämän hankkeen työtä voidaan jatkaa vesilupien mukaan vuoden 2025 huhtikuun loppuun saakka, mutta odotamme hankkeen valmistuvan ennen kevättulvia maaliskuun puolessa välissä. Nyt tammikuussa 2025 isoimmat työt, kuten pohjapato, on jo tehty.

Virtaankosken ennallistamishanke sai oppia Hiitolanjoesta, ja Matti Viialainen näkee, että Virtaankoski toimii puolestaan seuraaville hankkeille mallina.
– Tämä suurin koskihanke, jossa pato puretaan ja koski rakennetaan. Tästä saadaan oppia taas muihin isompienkin virtaamien jokiin, Matti Viialainen päättää.

Lisää Virtaankosken ennallistamishankkeesta:

• Virtaankosken sivut
• YLE
• WWF