Teollinen puurakentaminen tarjoaa ratkaisuja rakennusalan laatu-, tuottavuus- ja ilmastohaasteisiin
Puukerrostalorakentamisessa kosteudenhallinta paranee ja hukka vähenee, kun käytetään tehdasvalmisteisia elementtiratkaisuja. Laadun ja resurssitehokkuuden lisäksi puurakentaminen vastaa kiristyviin vähähiilisyysvaatimuksiin.
Puurakentaminen on nosteessa. Rakennuttajat – kaupungit ja yleishyödylliset vuokranantajat etunenässä – panostavat puurakentamiseen osana ilmastostrategioitaan, ja ympäristöministeriön tavoitteissa lähes joka toinen julkinen uudisrakennus on tehty puusta 2025. Hiilijalanjälkilaskennan on kaavailtu tulevan osaksi rakennusmääräyksiä samana vuonna.
Ympäristönäkökulmien ja julkisen ohjauksen lisäksi kasvun taustalla ovat markkinoille tulleet uudet teknologiat, kuten ristiinliimattu massiivipuu (CLT) ja viilurakennepuu (LVL) sekä uudistuneet rakennusmääräykset, jotka mahdollistavat entistä korkeampien puukerrostalojen rakentamisen. Kun vielä vuosikymmen sitten puukerrostalon sallittu maksimikorkeus oli neljä kerrosta, valmistui viime vuonna Joensuuhun jo 14-kerroksinen, täysin puurakenteinen kerrostalo.
Puu on varteenotettava kilpailija betonille
Vaikka puurakentaminen alkaa olla Suomessa kansantaloudellisesti merkittävä miljardibisnes, valtavirtaa se ei vielä ole. Vapaarahoitteisella puolella tilaajia mietityttävät etenkin suunnitteluun liittyvät riskit ja resurssit: puukerrostalo on betonikerrostaloa nopeampi rakentaa, mutta hitaampi suunnitella johtuen erilaisesta mittatarkkuudesta ja vähäisemmästä kokemuksesta verrattuna perinteiseen betonirunkoiseen rakentamiseen.
- Toteutimme ARA-hankkeen Helsingin Kuninkaantammeen, jossa vertailimme kahden identtisen betoni- ja puurunkoisen kerrostalon etuja ja haittoja. Suunnitteluaika oli betonissa 30 % nopeampi, kun taas rakentamisaika oli puukerrostalossa 33 % nopeampi. Puutalon elinkaaripäästöt ovat myös matalammat ja se on heti kuiva, siinä missä betonitalo kuivuu vielä kaksi lämmityskautta asukkaiden muutettua sisään, toteaa useita ARA-puukerrostalokohteita rakentaneen Arkta Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.
- Asukkaat ovat olleet yhtä tyytyväisiä kummassakin kohteessa. Olemme materiaalineutraali, kehittämishaluinen yhtiö, Airaksela korostaa.
Puu- ja passiivikerrostalorakentamisessa KVR-urakointiin erikoistunut Arkta Reponen rakentaa vuositasolla noin 300 asuntoa. Yhtiö aikoo lähivuosina rakentaa Kuninkaantammeen myös omaperustaisen, vapaarahoitteisen puukerrostalon.
Rakentamisen tapaa muutettava – teollisella tuotannolla mittakaavaetua
Lähes tuhat puukerrostaloasuntoa projekteissaan läpivienyt rakennuttajakonsultti Jouni Liimatainen JWood Ky:stä uskoo, että puurakentamisen kilpailukykyä – ja koko rakennusalan tuottavuutta – voidaan parantaa siirtymällä kohti teollista tuotantoa.
- Asuntorakentamisen laatuongelmiin, rakennusalan huonoon tuottavuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämisen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin muuttamalla tuotanto teolliseksi. Kun tehdään toistuvia, pidempiä sarjoja, jokaista asiaa ei tarvitse suunnitella uudelleen. Asunnot ovat aina pääpiirteissään samanlaisia, joten peruskomponentit voisivat olla standardoituja. Miksi on muutaman sentin eroja kylpyhuoneissa, kun ne voitaisiin vakioida, Liimatainen kysyy.
Lopputulokseltaan kohteet voivat silti olla hyvin erilaisia; elementtirakentaminen on kaukana identtisten laatikkotalojen pystyttämisestä.
- Esimerkiksi Puukuokka-asuinkerrostalo Jyväskylässä sai arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2015. Teollinen rakentaminen ei ole este laadukkaalle muotoilulle, Liimatainen huomauttaa.
Tilaelementtirakentaminen ratkaisee monta ongelmaa
Puukerrostalorakentamiseen sopivia teollisia CLT-tilaelementtejä valmistaa Suomessa tällä hetkellä kaksi toimijaa, kuhmolainen Elementti-Sampo ja kauhajokelainen ProModules. Vuonna 2019 perustetun ProModulesin taustalla on Puukuokka-kerrostaloja rakentanut JVR Rakenne, jossa haluttiin ottaa suurempi osa rakennusprosessista omaan haltuun.
- Elementtien avulla rakennuksesta voidaan tehdä jopa 80 % valmiiksi tehtaalla ja asennus tapahtuu rakennustyömaalla kuivissa olosuhteissa. Tehdasoloissa tuottavuus on aina parempi, kun samalla työmäärällä voidaan tehdä enemmän valmista. Puuelementtirakentamisessa työmaita valmistuu jopa kaksin- tai kolminkertainen määrä perinteiseen malliin verrattuna, toteaa JVR-Rakenne Oy:n toimitusjohtaja Arttu Suuronen.
Vähäisemmän hukan sekä paremman kosteudenhallinnan ja laadunvalvonnan ohella kohenee myös moni työvoimaan liittyvä aspekti.
- Tehdastuotannossa saadaan harmaa talous kuriin ja työhön liittyy vähemmän turvallisuusriskejä. Osa työstä voidaan lisäksi siirtää ruuhka-Suomesta maakuntiin: valmiita tilaelementtejä on helppo kuljettaa paikan päälle pääkaupunkiseudun rakennustyömaille, Suuronen sanoo.
Modulaarinen puurakentaminen kiinnostaa myös sijoittajia
– Päädyimme tehtaalla kalustusta myöten valmiiksi tehtyihin tilaelementteihin, sillä halusimme minimoida kosteusriskit ja maksimoida laadun. Tämä on ensimmäinen puukerrostalokohteemme, ja oletuksena on, että sarjatuotantoon perustuva toimintamalli on kustannustehokas, perustelee rakennuttajapäällikkö Jouko Räisänen Varmalta.
Kiinteistösijoittajan näkökulmasta standardoituja komponentteja hyödyntävä teollinen puurakentaminen on kiinnostava toimintamalli paitsi hinnan, myös hiilijalanjäljen kannalta.
– Rakentamisessa tyypillisesti suunnitellaan jokainen talo erikseen, jolloin rakentamisen synergiat ja volyymit eivät kertaannu. On valtavaa haaskausta aloittaa nollasta, kun komponentit ovat pääsääntöisesti samoja ja niitä voisi hyvin käyttää eri kohteissa. Materiaalina puu myös pienentää rakennusaikaisia päästöjä, toteaa Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi.
Suunnittelua helpottavista ratkaisuista suuri hyöty
Kun rakentaminen tapahtuu työmaan sijasta tehtaalla, suunnittelun rooli korostuu: teollisessa tuotannossa suunnitelmat on oltava valmiit ja prosessi selvä. Puukerrostalojen suunnittelua helpottavia mittatarkkoja, kevyitä ja kytkentävalmiita ratkaisuja on jo olemassa. Esimerkiksi Uponorin kevyet talotekniikkaelementit soveltuvat erinomaisesti puukerrostalon kevytrakenteiseen runkoon, sillä ne voidaan asentaa kerroksittain välipohjan päälle runkotöistä riippumattomasti. Tehdasvalmisteiset moduulit ovat mittatarkkoja, kuten puurakenteetkin.
- Ratkaisumme sopivat kaikenlaiseen puurakentamiseen. Tuotteet ja asennusratkaisut on koeponnistettu pientalo- ja rivitalorakentamisessa, ja osaamista sovelletaan nyt kerrostaloihin. Meillä on valmiudet toimia kestävän rakentamisen kumppanina suunnitteluvaiheesta saakka, tarjoten asiantuntevaa tukea tuotteiden optimoinnista hankkeiden ympäristöprofiilin parantamiseen, toteaa Uponorin kestävän kehityksen johtaja Ilari Aho.
Puurakentamiseen ohjaavilla, ympäristön ja inhimilliseen hyvinvointiin liittyvillä ajureilla, samoin kuin rakentamisen tehostamisella mahdollisimman pitkälle viedyillä, tehdasvalmisteisilla ratkaisuilla on olennainen rooli Uponorin toiminnassa.
- Vähähiilisyys, kiertotalous, hyvä sisäilma ja tilojen terveellisyys sekä teollinen esivalmistus ovat meille keskeisiä lähtökohtia toiminnan ja tuotteidemme kehityksessä, Aho toteaa.
- Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti tiukimpaan tavoitteeseen hillitä ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Vähähiilisyyteen pyrkivä puurakentaminen hyötyy paitsi suunnittelua nopeuttavista talotekniikkaelementeistä, myös vesikiertoisesta lattialämmityksestä, joka toimii alhaisilla lämpötiloilla ja antaa paremmat toimintaedellytykset lämpöpumpuille ja aurinkolämmölle. Yhdistämällä energiatehokkaita ratkaisuja vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin voidaan pienentää sekä rakentamisesta että käytöstä aiheutuvia päästöjä.
Uponor on ollut mukana useissa puukerrostalohankkeissa, kuten Jyväskylän Puukuokka-korttelissa ja Kiinteistö Oy Goliathin Salmessa Turussa.
Lue lisää Uponorin kustannustehokkaista talotekniikkaelementeistä ja energiatehokkaasta lattialämmityksestä ja -viilennyksestä.