Sisätilojen ylilämpeneminen on alati kasvava terveysriski
Lattiaviilennys tarjoaa toimivan ja miellyttävän ratkaisun hallita kesäaikaisia sisälämpötiloja
Kesäaikainen huonelämpötilojen nousu kerrostaloasunnoissa on yhä suurempi ongelma, joka aiheuttaa vuosittain useita turhia ja ennenaikaisia kuolemia. Vesikiertoinen lattiaviilennys on nopeasti yleistyvä ratkaisu hallita kesäajan sisälämpötiloja, ja se tarjoaa samoja ylivertaisia etuja kuin lattialämmityskin; vedottomuutta, energiatehokkuutta, edullisia kustannuksia ja mahdollisuuden huonekohtaiseen säätöön.
Aalto-yliopisto on tutkinut asuinkerrostalojen ylilämpenemisriskejä monivuotisessa hankkeessaan, mitä professori Risto Kosonen esitteli Rakennusten energiaseminaarissa marraskuussa. Hän suositteli tutkimustulosten perusteella Suomenkin olosuhteisiin aktiivista jäähdytystä, koska se parantaa viihtyvyyttä, vähentää terveyshaittoja ja ehkäisee ennenaikaisia kuolemia.
Tavallisenakin kesänä kuolee Kososen mukaan ennenaikaisesti arviolta 200–400 ihmistä ylilämpenemisen seurauksiin. Tulevaisuudessa tilanteen odotetaan pahenevan, kun ilmasto lämpenee, hellekesiä on enemmän ja väestö samaan aikaan ikääntyy. Ylilämpeneminen on iso terveysriski etenkin ikääntyneille.
Esityksessä tarkasteltiin ratkaisuna ylilämpenemisen hallintaan esimerkinomaisesti ilmalämpöpumppua, mutta Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen muistuttaa myös lattiaviilennyksen tarjoamasta mahdollisuudesta lisätä asumismukavuutta.
– Ylilämpenemisen torjunnassa tulee ensin ottaa huomioon passiiviset keinot, kuten markiisit tai esimerkiksi sälekaihtimet. Kun passiiviset keinot eivät enää ole riittäviä, huonelämpötilojen hallinnassa tulee käyttää aktiivisia keinoja, hän toteaa.
– Lattiaviilennys on kustannustehokas ja asukasmukavuutta lisäävä ratkaisu, joka soveltuu hyvin erityisesti uudiskohteiden kesäaikaisten huonelämpötilojen hallintaan. Lattiaviilennys on asukkaan kannalta miellyttävä tapa torjua sisäilman ylilämpenemistä hellekesinä, koska lämpötiloja voidaan hallita suurten lattiapinta-alojen kautta tasaisesti ja vedottomasti.
Aalto-yliopisto on tutkinut asuinkerrostalojen ylilämpenemisriskejä monivuotisessa hankkeessaan, mitä professori Risto Kosonen esitteli Rakennusten energiaseminaarissa marraskuussa. Hän suositteli tutkimustulosten perusteella Suomenkin olosuhteisiin aktiivista jäähdytystä, koska se parantaa viihtyvyyttä, vähentää terveyshaittoja ja ehkäisee ennenaikaisia kuolemia.
Tavallisenakin kesänä kuolee Kososen mukaan ennenaikaisesti arviolta 200–400 ihmistä ylilämpenemisen seurauksiin. Tulevaisuudessa tilanteen odotetaan pahenevan, kun ilmasto lämpenee, hellekesiä on enemmän ja väestö samaan aikaan ikääntyy. Ylilämpeneminen on iso terveysriski etenkin ikääntyneille.
Esityksessä tarkasteltiin ratkaisuna ylilämpenemisen hallintaan esimerkinomaisesti ilmalämpöpumppua, mutta Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen muistuttaa myös lattiaviilennyksen tarjoamasta mahdollisuudesta lisätä asumismukavuutta.
– Ylilämpenemisen torjunnassa tulee ensin ottaa huomioon passiiviset keinot, kuten markiisit tai esimerkiksi sälekaihtimet. Kun passiiviset keinot eivät enää ole riittäviä, huonelämpötilojen hallinnassa tulee käyttää aktiivisia keinoja, hän toteaa.
– Lattiaviilennys on kustannustehokas ja asukasmukavuutta lisäävä ratkaisu, joka soveltuu hyvin erityisesti uudiskohteiden kesäaikaisten huonelämpötilojen hallintaan. Lattiaviilennys on asukkaan kannalta miellyttävä tapa torjua sisäilman ylilämpenemistä hellekesinä, koska lämpötiloja voidaan hallita suurten lattiapinta-alojen kautta tasaisesti ja vedottomasti.
Miellyttävät olosuhteet päästä varpaisiin
Kuluttajapinnassa lattiaviilennystä ei vielä tunneta hyvin. Uponorin ja Omataloyhtio.fi:n heinäkuussa 2021 kerrostaloasukkaiden parissa toteuttaman tutkimuksen mukaan iso osa vastaajista ei edes tiennyt, että viilennystä voidaan toteuttaa lattian kautta. Toisaalta vesikiertoinen lattialämmitys ja -viilennys oli vastaajien mielestä toivotuin lämmönjakotapa kerrostaloissa, ja lähes puolet heistä valitsisi sen mieluiten lämmönjakotavaksi harkitessaan uuden asunnon ostoa.
Lattiaviilennykseen liittyy myös usein harhaluulo, jonka mukaan lattiapinta olisi epämiellyttävän viileä.
– Tämä on turha huoli, sillä kohteet suunnitellaan siten, että lattiapinnan lämpötila on vähintään 20 celsius-astetta. Lähes kaikki ihmiset kokevat lattiapinnan tällöin miellyttäväksi. Tämä tutkittu tieto perustuu ISO7730-standardiin, Nieminen kertoo.
Toisinaan myös sekoitetaan viilennyksen ja jäähdytyksen välinen ero.
– Jäähdytyksen tavoitteena on ylläpitää haluttua lämpötilaa lähes kaikissa olosuhteissa, kun taas viilennyksellä pyritään ensisijaisesti rajoittamaan sisäilman lämpötilan nousua ja saavuttamaan rakentamismääräysten mukaiset kesäajan huonelämpötilat.
– Rakentamismääräyksissä todetaan, ettei kesäajan huonelämpötila saa ylittää 27 celsius-astetta enempää kuin 150 astetuntia 1.6.–31.8. välisenä aikana. Tämä on ensisijainen tavoite myös lattiaviilennyskohteissa.
Lattiaviilennykseen liittyy myös usein harhaluulo, jonka mukaan lattiapinta olisi epämiellyttävän viileä.
– Tämä on turha huoli, sillä kohteet suunnitellaan siten, että lattiapinnan lämpötila on vähintään 20 celsius-astetta. Lähes kaikki ihmiset kokevat lattiapinnan tällöin miellyttäväksi. Tämä tutkittu tieto perustuu ISO7730-standardiin, Nieminen kertoo.
Toisinaan myös sekoitetaan viilennyksen ja jäähdytyksen välinen ero.
– Jäähdytyksen tavoitteena on ylläpitää haluttua lämpötilaa lähes kaikissa olosuhteissa, kun taas viilennyksellä pyritään ensisijaisesti rajoittamaan sisäilman lämpötilan nousua ja saavuttamaan rakentamismääräysten mukaiset kesäajan huonelämpötilat.
– Rakentamismääräyksissä todetaan, ettei kesäajan huonelämpötila saa ylittää 27 celsius-astetta enempää kuin 150 astetuntia 1.6.–31.8. välisenä aikana. Tämä on ensisijainen tavoite myös lattiaviilennyskohteissa.
Hyötyjä sekä asukkaalle että rakennuttajalle
Lattiaviilennys tarjoaa useita etuja niin asukkaan kuin rakennuttajankin näkökulmasta.
– Jokaisella rakennuksella ja sen yksittäisellä tilalla on sekä lämpöteknisesti että asumismukavuuden osalta omat vaatimuksensa. Tilakohtainen säätö tuo tehokkuutta ja lisää asumismukavuutta. Lisäksi lämmönjako suurten lattiapintojen kautta varmistaa tasaisen, vedottoman ja energiatehokkaan lopputuloksen, Nieminen perustelee.
Edellä mainitun tutkimuksenkin mukaan lattialämmitys ja -viilennysjärjestelmällä voidaan vastata asukkaiden asettamiin toivomuksiin. Sen mukaan lähes kaikki vastanneet (96 prosenttia) kaipaisivat kerrostaloasuntoonsa viilennystä, ja lähes 60 prosenttia heistä toivoisi pystyvänsä ohjaamaan sitä huonekohtaisesti.
– Lattialämmitys on jo tunnetusti haluttu lämmönjakotapa. Kun viilennyskin on huomioitu, tekee se kohteesta vieläkin houkuttelevamman.
Isoja etuja sekä asumismukavuuden että kustannusten kannalta tarjoaa sekin, että yhteen järjestelmään sisältyy kaksi toimintoa; lämmitys ja viilennys. Rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaisten kustannusten osalta lattiaviilennys voi tuoda merkittäviäkin säästöjä, kun erillistä järjestelmää viilennykselle ei tarvita.
– Lattiaviilennyksen lisääminen lattialämmitysjärjestelmään ei tuo isoja lisäkustannuksia, koska samat putkipiirit, jakotukit ja säätölaitteisto palvelevat niin lämmityksessä kuin viilennyksessä. Siten huollettavanakin on vain yksi järjestelmä, Nieminen kertoo.
Kun lattialämmitysjärjestelmä varustetaan viilennyksellä, tulee ottaa huomioon myös viileän lähde, kuten maalämpö tai kaukokylmä. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi kuivien tilojen runkoputkiston eristäminen, lämmitys-viilennys-vaihtokytkennän toteutus, kosteusseuranta ja kosteiden tilojen oma runkoputkisto. Viimeksi mainittu toteutetaan tänä päivänä kerrostalojen kosteille tiloille usein joka tapauksessa.
– Viilennykselle voidaan jättää myös varaus, jolloin se on helposti valjastettavissa käyttöön myöhemmin, mikäli yhtiö näin päättää.
– Jokaisella rakennuksella ja sen yksittäisellä tilalla on sekä lämpöteknisesti että asumismukavuuden osalta omat vaatimuksensa. Tilakohtainen säätö tuo tehokkuutta ja lisää asumismukavuutta. Lisäksi lämmönjako suurten lattiapintojen kautta varmistaa tasaisen, vedottoman ja energiatehokkaan lopputuloksen, Nieminen perustelee.
Edellä mainitun tutkimuksenkin mukaan lattialämmitys ja -viilennysjärjestelmällä voidaan vastata asukkaiden asettamiin toivomuksiin. Sen mukaan lähes kaikki vastanneet (96 prosenttia) kaipaisivat kerrostaloasuntoonsa viilennystä, ja lähes 60 prosenttia heistä toivoisi pystyvänsä ohjaamaan sitä huonekohtaisesti.
– Lattialämmitys on jo tunnetusti haluttu lämmönjakotapa. Kun viilennyskin on huomioitu, tekee se kohteesta vieläkin houkuttelevamman.
Isoja etuja sekä asumismukavuuden että kustannusten kannalta tarjoaa sekin, että yhteen järjestelmään sisältyy kaksi toimintoa; lämmitys ja viilennys. Rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaisten kustannusten osalta lattiaviilennys voi tuoda merkittäviäkin säästöjä, kun erillistä järjestelmää viilennykselle ei tarvita.
– Lattiaviilennyksen lisääminen lattialämmitysjärjestelmään ei tuo isoja lisäkustannuksia, koska samat putkipiirit, jakotukit ja säätölaitteisto palvelevat niin lämmityksessä kuin viilennyksessä. Siten huollettavanakin on vain yksi järjestelmä, Nieminen kertoo.
Kun lattialämmitysjärjestelmä varustetaan viilennyksellä, tulee ottaa huomioon myös viileän lähde, kuten maalämpö tai kaukokylmä. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi kuivien tilojen runkoputkiston eristäminen, lämmitys-viilennys-vaihtokytkennän toteutus, kosteusseuranta ja kosteiden tilojen oma runkoputkisto. Viimeksi mainittu toteutetaan tänä päivänä kerrostalojen kosteille tiloille usein joka tapauksessa.
– Viilennykselle voidaan jättää myös varaus, jolloin se on helposti valjastettavissa käyttöön myöhemmin, mikäli yhtiö näin päättää.