Pientalon lämmitys kannattaa laittaa kerralla kuntoon
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi kannustetaan pientaloja vaihtamaan öljylämmitys kestävämpiin lämmitysmuotoihin. Tuen ansiosta moni omakotitaloasuja onkin päättänyt uusia lämmitysjärjestelmänsä. Moni remonttiin ryhtyvä ei kuitenkaan huomaa tehdä kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jossa otetaan huomioon uuden lämmitysmuodon yhteensopivuus olemassa olevan lämmönjakoverkoston ja laitteiden kanssa.
Suomalaisen kodin energiankäytöstä noin puolet kuluu lämmitykseen, joten sillä on suuri vaikutus pakollisiin elämisen kustannuksiin. Sen lisäksi lämmityksen energiankulutuksella on merkittävä ympäristövaikutus. Suomi on mukana EU:n ilmastotalkoissa, ja tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi on lämmitysmuodon vaihtaminen fossiilisesta öljystä kestävämpiin lämmitysmuotoihin siten, että 2030-luvun alkuun mennessä öljyn lämmityskäytöstä luovutaan kokonaan.
Vuoden 2020 syksystä alkaen pientalojen, eli omakotitalojen ja paritalojen, omistajille on tarjottu avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen muuhun lämmitysmuotoon. Avustusta myönnetään enintään 4 000 euroa, kun ympärivuotisessa asumiskäytössä oleva pientalo siirtyy öljylämmityksestä esimerkiksi maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Vuodelle 2021 valtio on myöntänyt hankkeelle lisäbudjetin 9,4 milj. € ja avustuksia myönnetään niin kauan kuin määrärahat riittävät. Samassa yhteydessä kannattaa maassa oleva öljysäiliö poistaa potentiaalisen vuotoriskin takia. Kunnan ympäristöviranomaiset opastavat tässä toimenpiteessä.
ELY-keskuksesta haettava tuki onkin saanut monet pientalon omistajat liikkeelle. Öljylämmityksestä halutaan nopeasti eroon ennen julkisen tukirahan loppumista. Tämä on aiheuttanut ryntäystä lämmitysjärjestelmien markkinoilla ja vaihtopäätöksiä tehdään usein kepeinkin suunnitelmin.
Suomen laki velvoittaa LVI-suunnittelijan käyttöä uudisrakentamisessa, mutta remonttikohteissa tämä ei ole pakollista. Monelta remontoijalta jääkin ammattilaisen palkkaus usein tekemättä, sillä äkkiseltään suunnittelukustannus voi tuntua suurelta investoinnilta. LVI-suunnittelijan käyttö voi kuitenkin tuoda loppukustannuksissa selvää säästöä ja parantaa lopputulosta niin energiatehokkuuden, käyttökustannusten kuin asumismukavuudenkin osalta.
Insinööritoimisto Jarmo Kuitunen Oy on jo yli 30 vuotta suunnitellut LVI-järjestelmiä suomalaisiin rakennuksiin, joten toimitusjohtaja Jarmo Kuitunen tuntee pientalojen haasteet. ”Energiamuodon vaihtamisessa lämmöntuotanto on yksi osa kokonaisuutta. Mikäli vanha lämmönjakelujärjestelmä on vesikiertoinen, antaa se paljon mahdollisuuksia uudelle järjestelmälle. On tärkeää suunnitella kohteeseen sopiva ratkaisu, jossa on huomioitu koko lämmitysjärjestelmän toiminta sekä myös lämpimän käyttöveden kehitys”, Kuitunen kertoo.
Uusi lämmityslaite ei suoraan istu vanhaan järjestelmään. Vanhoissa järjestelmissä ei ole välttämättä nykysäädösten mukaisia putkiasennuksia, kannatuksia tai lämmöneristeitä. Venttiilit ja säätölaitteet ovat voineet vanhentua tai ne saattavat puuttua jopa kokonaan. Putkisto on voinut tulla jo käyttöikänsä päähän, vaikka se päällisin puolin näyttäisikin vielä toimivalta. Ilman kuntotutkimusta ei voida varmuudella sanoa, onko ulkopuolinen kosteus tai järjestelmään päässyt happi vaurioittanut putkiston jo vaihtokuntoon. Myös olemassa olevat patterit voivat toimia tehottomasti uudessa järjestelmässä.
Toinen äärimmäisen tärkeä asia uuden lämmitysjärjestelmän suunnittelussa on oikeanlainen mitoitus. Uusien laitteiden energiatehokkuus perustuu mataliin toimintalämpötiloihin. Näin ollen putkistossa kiertävä lämmitysvesi on lähtökohtaisesti viileämpää kuin aikaisemmin. Mikäli patterien pinta-alaa tai virtauksen määrää ei muuteta, ovat lämmönluovutustehot aiempaa alhaisemmat. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen sisälämpötiloihin. Virtaamien kasvattaminen taas voi tuoda muita haasteita kuten ääniongelmia. Nykyaikaiset matalalle lämpötilalle kehitetyt patterit ovat vanhoja malleja huomattavasti tehokkaampia lämmönluovuttajia. Tämä yhdessä termostaattisten venttiilien kanssa mahdollistaa optimaalisen mitoituksen koko lämmitysjärjestelmään.
”Vanhojen patterien tehoa voidaan tapauskohteisesti nostaa pienentämällä meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. Paluuveden lämpötilan nostaminen edellyttää virtaaman kasvattamista putkistossa. Virtaama voi hyvinkin olla jopa kaksin- tai kolminkertainen aiempaan verrattuna. Tämä vaatii putkimitoituksen tarkistamista”, Kuitunen toteaa, mutta huomauttaa, että aina tämäkään ei tuota toivottua lopputulosta, vaan oikean sisälämpötilan saamiseksi pitää myös patterit uusia uuteen järjestelmään sopiviksi.
LVI-suunnitelman teettäminen kannattaa jo pieneenkin taloon. Sen avulla remontti voidaan määritellä tarkasti kaikkien tarpeellisten laitteiden ja järjestelmien osalta, ja urakoitsija pystyy antamaan sen pohjalta täsmällisen tarjouksen. Suunnitelma turvaa pientalon omistajan selustaa, sillä se sitouttaa urakoitsijan toimittamaan ja asentamaan suunnitellun järjestelmän, joka on hiljainen ja toimii luotettavasti, turvallisesti ja energiatehokkaasti.
Ilmavesilämpöpumppu korvasi onnistuneesti öljylämmityksen Anttilan perheen omakotitalossa
Kesällä 2020 Joni Anttila aloitti isovanhemmilta tyhjäksi jääneen omakotitalon remontoinnin Ylöjärvellä. Vuonna 1981 rakennettu talo oli yhä lähes alkuperäisessä asussaan ja pannuhuoneessa pöhisi öljykattila. Anttila halusi modernisoida talon, jotta se soveltuisi paremmin hänen perheensä tarpeisiin.
”Nopeasti kävi ilmi, että pelkkä pintaremontti ei ollut järkevä vaihtoehto. Talon putkistot olivat jo 40 vuotta vanhat ja öljylämmityskin tuntui kalliilta lämmitysmuodolta. Päätös lämmitysmuodon vaihtoon sai siivet, kun LVI-Kurikan myyntipäällikkö Vili Matikka kertoi, että öljylämmityksen vaihtamiseen saa nyt tukea”, kertoo Anttila remontin lähtökohdista.
Lämmitysmuodoksi Anttila valitsi ilmavesilämpöpumpun. ”Ilmavesilämpöpumppu tuntui meille miellyttävämmälle ja turvallisemmalle vaihtoehdolle, vaikka pohdimme myös maalämpöä yhtenä vaihtoehtona”, Anttila kertoo.
LVI-Kurikka suunnitteli yhdessä Anttilan kanssa koko omakotitalon lämmitys- ja putkistoremontin. Omakotitalon päälämmitysmuotona toimii ilmavesilämpöpumppu. Kovimmilla pakkasilla voidaan hyödyntää myös vanhaa leivinuunia ja puulämmitteinen sauna pelastaa sähkökatkojenkin aikana. Järjestelmään on tarkoitus lisätä vielä ilmalämpöpumppu, joka toisi kesähelteillä viilennystä sisätiloihin.
Matikka kertoo toisinaan törmäävänsä tilanteeseen, jossa asiakas uskoo parantavansa kodin lämmitystä uudella ja tehokkaalla lämmityslaitteella. Asiakas ei kuitenkaan huomaa ajatella, että esimerkiksi vanhat ja vuotavat radiaattorit eivät luovuta lämpöä kunnolla, vaikka uusi lämmityslaite olisi kuinka tehokas. Matikka kertoo, että Anttiloiden remontti päätettiin alusta pitäen toteuttaa perusteellisesti.
”Omakotitalon vanhat laitteistot olivat selkeästi tulleet jo elinkaarensa loppupuolelle. Jotta loppuratkaisu ilmavesilämpöpumpun kanssa olisi toimiva ja tehokas, oli järkevää uusia myös käyttövesi- ja lämmitysputkistot sekä radiaattorit. Samalla asumismukavuutta lisättiin asentamalla kylpyhuoneeseen lattialämmitys”, Matikka kertoo.
Anttila haki tukea ilmavesilämpöpumppujärjestelmän vaihtoon ELY-keskukselta. Tukiprosessi oli helppo, mutta pitkittyneiden käsittelyaikojen takia rahoja joutui hieman odottamaan. Lopulta tukirahat kuitenkin tulivat tilille.
Anttilat ovat iloisia uudistuneesta ja energiatehokkaasta kodistaan. ”Talossa oli lämmin myös viime talven kovilla pakkasilla. Nyt ei tarvitse remontteja miettiä vähään aikaan”, Anttila kertoo tyytyväisenä.
- Vuonna 2020 myönnetty 28 milj. € määräraha ja vuodelle 2021 määrärahaa annettu lisää 9,4 milj. €
- Avustusta myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakotitalojen tai paritalojen omistajille, jotka voivat olla yksityishenkilöitä tai kuolinpesiä.
- Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.
- ELY-keskuksesta voi hakea avustusta kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen.
- Avustuksia myönnetään niin kauan kuin määrärahaa riittää, maksatushakemuksen on oltava KEHA-keskuksessa 18.11.2022 mennessä.
Motiva on laskenut kustannusesimerkin, jossa vanhan talon öljylämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun. Esimerkissä on käytetty vuonna 1960 rakennettua omakotitaloa, jossa on 160 m2/450 m3. Esimerkkikohteen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen käytetään vuodessa 3300 litraa öljyä ja kotitaloussähköä kuluu 6000 kWh. Näin ollen vuotuinen energialasku on 4200 €. Käytettäessä ilmavesilämpöpumppua vuotuinen energialasku pienenee 1700 €. Jos ilmavesilämpöpumpun vaihtokustannukset ovat 15 000 €, on järjestelmän takaisinmaksuaika noin 9 vuotta.
Teksti ja kuvat: Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka), www.talteka.fi. Uponor julkaisee jutun Taltekan luvalla.