Meander Talo - Luksusta ekologisuuden ehdoilla

Rakennus mutkittelee tontilla kuin joki, mistä se on saanut nimensäkin: meanderiksi kutsutaan alaspäin viettävän joen mutkaa. Rakennusta elävöittää myös asteittain nouseva korkeus. Matalimmassa päässä kerroksia on kaksi, korkeimmassa yhdeksän. Paikallaan valettu betonirunko verhoillaan puulaudoituksella, ja parvekkeiden lasitus antaa käytännössä koko rakennukselle lasivuorauksen.
Pääurakoitsija SSA Rakennus Oy:n työpäällikkö Samuli Särkiniemi toteaa, että rakennuksen erityispiirteet ovat tehneet urakasta sekä mielenkiintoisen että haastavan.
– Rakennuksen muoto, vähitellen nouseva korkeus ja erilaiset materiaalit kuten puu, teräs, alumiini ja lasi tarkoittavat, että rakennuksen jokainen kaareva osa on mietittävä omana kokonaisuutenaan. Kyllä tämä Suomessa varmasti on niin urakoitsijoille kuin suunnittelijoillekin erikoisin asuinrakennuskohde tähän mennessä. Työtä toki riittää jo talon koonkin vuoksi, sillä asuinpinta-alaa on yli 8 000 neliötä, kellari- ja parkkihallitilojakin noin 3 000 neliötä, Särkiniemi kertoo.
 

Meander-talon hiilijalanjälki on yli 50 % pienempi kuin vastaavan, tavanomaisen kerrostalon. Tämä on varmistettu ekologisilla, energiatehokkailla ratkaisuilla kuten maalämmöllä, aurinkopaneeleilla ja älykkäällä talotekniikalla.
Lämmönjakotapana rakennuksessa on Uponorin vesikiertoinen lattialämmitys- ja -viilennysjärjestelmä, joka on asuntojen lisäksi asennettu myös suurimpaan osaan yleisiä tiloja. Osaa käytävistä sekä kellareiden ja varastojen tapaisia tiloja lämmitetään matalalämpöpattereilla.
– Uponor on tuttu, luotettava kumppani, ja toki järjestelmän valintaan vaikutti myös ratkaisun kokonaistaloudellisuus, Särkiniemi ja projektipäällikkö Ina Suutari Newil&Bausta sanovat.
– Lattialämmitys tuo asumismukavuutta ja antaa enemmän vapauksia sisustukselle ja ikkunoiden koolle, kun pattereiden sijoituksia ei tarvitse miettiä, Suutari toteaa.
Etenkin maalämpöä hyödynnettäessä lattialämmitys ja -viilennys on erittäin energiatehokas ratkaisu. Viileän lähde saadaan vapaajäähdytyksenä pienin pumppauskustannuksin ja samalla siirretään asuntojen ylilämpöenergiaa lataamaan lämpökaivoja.
– Kohteissamme käytetään lämmönjakotapana pääosin lattialämmitystä, sen sijaan lattiaviilennys on meille vielä hieman uudempi ratkaisu. On iso etu, että samaa järjestelmää voidaan käyttää sekä lämmitykseen että viilennykseen. Nykyajan asunnoissa on jo lähtökohtaisesti mittava määrä tekniikkaa. Tältäkin kannalta katsottuna on järkevää, ettei viilennystä varten tarvitse rakentaa erillistä järjestelmää.
Aktiivisten viilennysratkaisujen merkitys tulee Suutarin mukaan yhä kasvamaan, kun ilmastonmuutos tuo mukanaan entistä lämpimämpiä kesiä ja hellejaksoja. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että myös passiiviset keinot, kuten jo rakennuksen massoittelun sekä esimerkiksi viereisten rakennusten tai puuston tarjoaman varjon hyödyntäminen, huomioidaan hankkeissa yhä paremmin.
– Hyvin mietityssä kokonaisuudessa aktiiviset ja passiiviset viilennyskeinot tukevat tehokkaasti toisiaan.

Meanderin talotekniikka- ja energiasuunnittelusta vastanneen Sitowise Oy:n osastopäällikkö Jaakko Juslin kertoo, että rakennuksen monimuotoisuuden vuoksi muun muassa tekniikkareittien suunnittelu on vaatinut hieman enemmän töitä kuin tavanomaisissa kohteissa.
– Meanderin lämmitysratkaisut – maalämpö sekä lattialämmitys ja -viilennys – ovat energiatehokkaita matalalämpöjärjestelmiä, jotka varmasti yleistyvät asuinkerrostaloissa. Meanderiin lattialämmitys taipui myös kerrosten erilaisuuden vuoksi paremmin kuin patterit, ja viilennys oli helppo lisätä järjestelmään, Juslin sanoo.

Meanderiin asennetussa ratkaisussa käytettiin tavanomaista paksumpaa, 50 mm:n lattialämmityseristettä, jolla pintarakenne saatiin sovitettua paremmin lattioiden korkomaailmaan.
– Asennus on nopeaa ja helppoa. Kun saumat on tiivistetty teipillä, lattialämmitysputket kiinnitetään eristeeseen kiinnitysväkäsillä ja päälle tehdään pintavalu, Samuli Särkiniemi toteaa.
Kesäaikaiseen viilennykseen käytetään lattiaviilennyksen lisäksi tuloilman jäähdytystä ja ensimmäisen kerroksen korkeissa loft-asunnoissa myös erillisiä jäähdytyslaitteita.
– Loft-yksiöt olivat riittävän viilennyksen kannalta haasteellisimmat, sillä asuntojen ikkunat ovat lähes 6 metrin korkuiset ja suuntautuvat etelään, Juslin kertoo.