Korkeaan rakentamiseen tarvitaan turvallisia, tehokkaita ratkaisuja
Korkea asuinrakentaminen kasvaa nopeasti myös Suomessa. Kustannustehokkaat, luotettavat ratkaisut ovat tarpeen, sillä korkealle kurottaminen nostaa myös suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Uponorin markkinoille tuoma ensimmäinen 10 baarin lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmä tuo kustannussäästöjä niin lämmitysjärjestelmäkokonaisuuden suunnitteluun, asennukseen kuin kunnossapitoonkin.
Suomalaiset kaupungit ovat pitkään olleet tiiviisti ja matalasti rakennettuja, mutta 2000-luvulla korkea asuinrakentaminen on alkanut kasvaa nopeasti meilläkin. Etenkin suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla tilaa rakentamiseen on rajoitetusti, joten rakennukset kasvavat yhä useammin ylöspäin. Pääkaupunkiseudulla ja maakuntien kasvukeskuksissa on rakenteilla tai vireillä kymmeniä korkean rakentamisen hankkeita. Uusia tornitaloja nousee lähivuosina niin Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, Espooseen, Kuopioon kuin Lappeenrantaankin.
V
aikka korkea rakentaminen kasvaa nopeasti, korkealle rakennukselle ei vielä ole yksiselitteistä, vakiintunutta määritelmää. Suomessa korkeasta rakentamisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti yli 8-kerroksisia rakennuksia. Tornitaloiksi luokitellaan vähintään 12-kerroksiset tai yli 35 metriä korkeat rakennukset ja pilvenpiirtäjiksi yli 100 metrin korkuiset rakennukset. Korkean rakennuksen metrimääräisen rajan määrittää kuitenkin lopulta jokainen kaupunki itse kaupunkirakenteensa mukaisesti. Esimerkiksi Helsingissä, jossa rakennuskanta on ollut muuta maata korkeampaa, korkeaksi rakennukseksi määritellään yli 56 metriä tai 16 kerrosta korkea rakennus.
Korkeita rakennuksia koskevat tiukemmat palo- ja turvallisuusmääräykset, ja myös sähkö- ja LVI-järjestelmät, hissit ja parvekkeet vaativat erityisratkaisuja. Korkea rakentaminen edellyttääkin tavanomaista tiiviimpää, saumatonta yhteistyötä kaikilta hankkeeseen osallistuvilta.
– Suomessa haasteita suunnitteluun ja rakentamiseen tuo toki myös ilmasto suurine lämpötilavaihteluineen talvipakkasista kesähelteisiin. Talvella ulkolämpötila voi muuttua paukkupakkasesta nollakeliin nopeasti, toteaa projektijohtaja Mika Karilas Sweco Talotekniikka Oy:stä.
Ryhmäpäällikkö Riina Heikkilä Sweco Talotekniikasta huomauttaa, että kaavoitus- ja rakentamismääräysten vuoksi hankkeet ovat varsin pitkiä ja raskaitakin prosesseja.
– Korkean rakentamisen hankkeet eivät etene ihan hetkessä, ja varmasti tämänhetkisessä maailmantilanteessa kannattavuutta lasketaan aika tarkasti. Korkea rakentaminen on jo lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin perinteinen, matalampi rakentaminen.
Korkeus vaikuttaa niin ilmanvaihto-, lämmitys- kuin käyttövesijärjestelmiinkin. Lämmitys- ja käyttövesiputkistojen suunnittelussa on otettava huomioon hydrostaattinen paine, jotta painetasot ovat sopivat sekä rakennuksen ylä- että alaosassa. Tämän vuoksi tarvitaan sekä paineenkorotus- että paineenalennuspisteitä, ja verkostot on jaettava pystysuunnassa useampaan vyöhykkeeseen.
Kerrostaloissa nopeasti yleistyneen vesikiertoisen lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmän osalta paineenalennuspisteiden suunnittelussa on tähän saakka pitänyt ottaa huomioon myös käyttövesijärjestelmässä käytetyn 10 baarin käyttöpainetta alempi 6 baarin käyttöpaine.
Riina Heikkilä pitääkin tervetulleena ratkaisuna Uponorin markkinoille tuomaa ensimmäistä vesikiertoista lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmää, jonka jokainen osa on hyväksytty ja sertifioitu 10 baarin käyttöpaineelle. Perinteisiin, 6 baarin järjestelmiin verrattuna järjestelmällä voidaan kasvattaa paineenalennuspisteiden etäisyyttä toisistaan jopa 40 prosentilla.
– Ratkaisu yksinkertaistaa suunnittelua, kun vyöhykkeiden ja tekniikkatilojen määrää voidaan vähentää. Tämä tuo ilman muuta kustannussäästöjä sekä suunnitteluun että rakentamiseen. Myös käytönaikaisia kustannuksia saadaan alaspäin, kun huollettavaa ja kunnossapitoa on vähemmän, Heikkilä toteaa.
– Käyttövarmuus on tietysti olennaisen tärkeää: sertifioidulla ja testatulla järjestelmällä voidaan luottaa siihen, että kaikki komponentit kestävät 10 baarin paineen.
Tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta kertoo, että uudella järjestelmällä on haluttu vastata kentältä tulleisiin toiveisiin.
– Etenkin suunnittelijat ovat kaivanneet nykyisen rakentamisen vaatimuksiin ja trendeihin vastaavaa 10 baarin järjestelmää, joka helpottaa suunnittelua ja alentaa kustannuksia.
Erityisesti kerrostaloihin ja korkeisiin rakennuksiin soveltuva 10 baarin järjestelmä on innovatiivinen yhdistelmä sekä uusia että jo tuttuja, luotettavia tuotteita. Kuten 6 baarin järjestelmä, se on helppo liittää eri taloautomaatiojärjestelmiin Smatrix Base PRO -säätöjärjestelmän avulla.
– Neliöhinnat ovat varsin korkeita, joten asuntojen kaikkien ratkaisujen odotetaan olevan laadukkaita. Tornitaloissa ikkunat ulottuvat usein lattiasta kattoon, joten lämmityspatterit eivät niiden eteen oikein istu. Asumismukavuus on tietysti ehdoton tekijä, ja etuna on myös se, että viilennys voidaan mahdollisesti hoitaa samalla järjestelmällä, kun viilennystehon tarve on ensin selvitetty. Korkeissa rakennuksissa sisäilman hallinta on ylipäätään erityisen tärkeää muun muassa sisä- ja ulkolämpötilojen eron aiheuttaman hormivaikutuksen takia, joka pohjoisissa oloissa voi olla hyvinkin suuri, Riina Heikkilä toteaa.
Teksti: Outi Järvelä
Kuva: Shutterstock
Suomalaiset kaupungit ovat pitkään olleet tiiviisti ja matalasti rakennettuja, mutta 2000-luvulla korkea asuinrakentaminen on alkanut kasvaa nopeasti meilläkin. Etenkin suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla tilaa rakentamiseen on rajoitetusti, joten rakennukset kasvavat yhä useammin ylöspäin. Pääkaupunkiseudulla ja maakuntien kasvukeskuksissa on rakenteilla tai vireillä kymmeniä korkean rakentamisen hankkeita. Uusia tornitaloja nousee lähivuosina niin Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, Espooseen, Kuopioon kuin Lappeenrantaankin.
V
aikka korkea rakentaminen kasvaa nopeasti, korkealle rakennukselle ei vielä ole yksiselitteistä, vakiintunutta määritelmää. Suomessa korkeasta rakentamisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti yli 8-kerroksisia rakennuksia. Tornitaloiksi luokitellaan vähintään 12-kerroksiset tai yli 35 metriä korkeat rakennukset ja pilvenpiirtäjiksi yli 100 metrin korkuiset rakennukset. Korkean rakennuksen metrimääräisen rajan määrittää kuitenkin lopulta jokainen kaupunki itse kaupunkirakenteensa mukaisesti. Esimerkiksi Helsingissä, jossa rakennuskanta on ollut muuta maata korkeampaa, korkeaksi rakennukseksi määritellään yli 56 metriä tai 16 kerrosta korkea rakennus.
Korkeuden kasvaessa kasvavat myös haasteet
Korkeiden rakennusten rakennesuunnittelu on vaativaa – ja mitä korkeammalle kurotetaan, sitä suuremmiksi haasteetkin kasvavat. Yli 30-metrisissä rakennuksissa huomioon on otettava rakenteiden lujuuden lisäksi muun muassa ilmanpaine sekä sisä- ja ulkolämpötilojen eron aiheuttama ns. hormivaikutus. Sataan metriin noustessa on hallittava myös tuulen aiheuttama huojunta.Korkeita rakennuksia koskevat tiukemmat palo- ja turvallisuusmääräykset, ja myös sähkö- ja LVI-järjestelmät, hissit ja parvekkeet vaativat erityisratkaisuja. Korkea rakentaminen edellyttääkin tavanomaista tiiviimpää, saumatonta yhteistyötä kaikilta hankkeeseen osallistuvilta.
– Suomessa haasteita suunnitteluun ja rakentamiseen tuo toki myös ilmasto suurine lämpötilavaihteluineen talvipakkasista kesähelteisiin. Talvella ulkolämpötila voi muuttua paukkupakkasesta nollakeliin nopeasti, toteaa projektijohtaja Mika Karilas Sweco Talotekniikka Oy:stä.
Ryhmäpäällikkö Riina Heikkilä Sweco Talotekniikasta huomauttaa, että kaavoitus- ja rakentamismääräysten vuoksi hankkeet ovat varsin pitkiä ja raskaitakin prosesseja.
– Korkean rakentamisen hankkeet eivät etene ihan hetkessä, ja varmasti tämänhetkisessä maailmantilanteessa kannattavuutta lasketaan aika tarkasti. Korkea rakentaminen on jo lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin perinteinen, matalampi rakentaminen.
Osaamista tarvitaan myös talotekniikassa
Rakennesuunnittelun lisäksi myös talotekniikan suunnittelu ja toteutus vaativat korkeissa rakennuksissa erityisosaamista.Korkeus vaikuttaa niin ilmanvaihto-, lämmitys- kuin käyttövesijärjestelmiinkin. Lämmitys- ja käyttövesiputkistojen suunnittelussa on otettava huomioon hydrostaattinen paine, jotta painetasot ovat sopivat sekä rakennuksen ylä- että alaosassa. Tämän vuoksi tarvitaan sekä paineenkorotus- että paineenalennuspisteitä, ja verkostot on jaettava pystysuunnassa useampaan vyöhykkeeseen.
Kerrostaloissa nopeasti yleistyneen vesikiertoisen lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmän osalta paineenalennuspisteiden suunnittelussa on tähän saakka pitänyt ottaa huomioon myös käyttövesijärjestelmässä käytetyn 10 baarin käyttöpainetta alempi 6 baarin käyttöpaine.
Riina Heikkilä pitääkin tervetulleena ratkaisuna Uponorin markkinoille tuomaa ensimmäistä vesikiertoista lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmää, jonka jokainen osa on hyväksytty ja sertifioitu 10 baarin käyttöpaineelle. Perinteisiin, 6 baarin järjestelmiin verrattuna järjestelmällä voidaan kasvattaa paineenalennuspisteiden etäisyyttä toisistaan jopa 40 prosentilla.
– Ratkaisu yksinkertaistaa suunnittelua, kun vyöhykkeiden ja tekniikkatilojen määrää voidaan vähentää. Tämä tuo ilman muuta kustannussäästöjä sekä suunnitteluun että rakentamiseen. Myös käytönaikaisia kustannuksia saadaan alaspäin, kun huollettavaa ja kunnossapitoa on vähemmän, Heikkilä toteaa.
– Käyttövarmuus on tietysti olennaisen tärkeää: sertifioidulla ja testatulla järjestelmällä voidaan luottaa siihen, että kaikki komponentit kestävät 10 baarin paineen.
Tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta kertoo, että uudella järjestelmällä on haluttu vastata kentältä tulleisiin toiveisiin.
– Etenkin suunnittelijat ovat kaivanneet nykyisen rakentamisen vaatimuksiin ja trendeihin vastaavaa 10 baarin järjestelmää, joka helpottaa suunnittelua ja alentaa kustannuksia.
Erityisesti kerrostaloihin ja korkeisiin rakennuksiin soveltuva 10 baarin järjestelmä on innovatiivinen yhdistelmä sekä uusia että jo tuttuja, luotettavia tuotteita. Kuten 6 baarin järjestelmä, se on helppo liittää eri taloautomaatiojärjestelmiin Smatrix Base PRO -säätöjärjestelmän avulla.
Vaatimuksena laatu
Vesikiertoinen lattialämmitys- ja viilennys on yleistynyt viime vuosina nopeasti myös kerrostalojen lämmönjakotapana. Korkeissa rakennuksissa se on Mika Karilaksen ja Riina Heikkilän mukaan halutuin lämmönjakoratkaisu jo laatusyistä.– Neliöhinnat ovat varsin korkeita, joten asuntojen kaikkien ratkaisujen odotetaan olevan laadukkaita. Tornitaloissa ikkunat ulottuvat usein lattiasta kattoon, joten lämmityspatterit eivät niiden eteen oikein istu. Asumismukavuus on tietysti ehdoton tekijä, ja etuna on myös se, että viilennys voidaan mahdollisesti hoitaa samalla järjestelmällä, kun viilennystehon tarve on ensin selvitetty. Korkeissa rakennuksissa sisäilman hallinta on ylipäätään erityisen tärkeää muun muassa sisä- ja ulkolämpötilojen eron aiheuttaman hormivaikutuksen takia, joka pohjoisissa oloissa voi olla hyvinkin suuri, Riina Heikkilä toteaa.
Teksti: Outi Järvelä
Kuva: Shutterstock