Juoma- ja talousvesien riskit kuriin
Vesijärjestelmiä ei tällä hetkellä juuri arvioida, mutta EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo mukanaan uusia velvoitteita. Direktiivi astui voimaan 12.1.2021, ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 12.1.2023 mennessä – eli jo vajaan vuoden päästä. Tavoitteena on parantaa juoma- ja talousveden laatua Euroopassa.
Taltekan Juhani Hyvärisen mukaan käytännössä ensimmäinen näkyvä asia Suomessa on se, että juoma- ja talousvesien riskejä aletaan arvioida. ”Vielä ei tiedetä, mikä taho riskienarviointia käytännössä tekee, mutta mikseivät suunnittelijat voisi olla sopiva ryhmä. Riskienarviointi on paitsi järkevä toimenpide ennen kuin lähdetään suunnittelemaan ja korjaamaan, myös hyvä tutustumispalvelu kaupankäynnissä”, hän suosittelee.
Mittaus- ja seurantavelvoitteetkin kasvavat. Juoma- ja talousveden mittauspisteiden määrittely on ollut tähän asti epämääräisempää, mutta jatkossa kaikki tekijät, jotka vaikuttavat juoma- ja talousvedenlaatuun, on Hyvärisen mukaan mitattava ”Tavoitteena on saada hyvänlaatuista vettä hanasta”, Hyvärinen kiteyttää.
Juomavesidirektiivi kannustaa – ja osin myös vaatii – esimerkiksi legionella-bakteerien esiintymisen seurantaa vähintäänkin riskikohteissa. Suomessa on hyvä vedenlaatu, mutta legionella on meilläkin riskitekijä, joka kannattaa ottaa huomioon, koska se leviää sopivissa olosuhteissa salakavalasti aiheuttaen vakavaa tautia. Parhaiten legionella viihtyy 20–50 celsius-asteen lämpötila-alueella.
”Jos kylmä talousvesi on liian lämmintä tai lämmin vesi liian kylmää, legionella viihtyy mukavasti. Se tunkeutuu erityisen hyvin lämpimässä suihkussa aerosolipisaroiden kautta keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkokuumetta.”
Seurattaviin aineisiin kuuluvat legionellan lisäksi lyijy ja kaikki muutkin haitalliset aineet, jotka liukenevat matkalla vesilähteestä hanaan. ”Kaikille tuotteille ja materiaaleille, mitä talousvesi koskettaa, on tulossa pikkuhiljaa uusia vaatimuksia. Kyse on todennäköisesti listasta sallittuja ja hyväksyttyjä tuotteita”, Hyvärinen arvioi.
Uponorin Jarmo Mäenpää muistuttaa, että Suomen vesihuoltojärjestelmässä on paljon korjausvelkaa. Se on näkynyt eri puolilla maata annettuina veden keittokehotuksina ja jakelukatkoksina. ”Putket on saatava kuntoon paitsi juoma- ja talousveden laadun varmistamiseksi myös siitä syystä, ettei energiaa tuhlata eikä vettä valuteta rikkinäisistä putkista maaperään.”
Taltekan Juhani Hyvärisen mukaan käytännössä ensimmäinen näkyvä asia Suomessa on se, että juoma- ja talousvesien riskejä aletaan arvioida. ”Vielä ei tiedetä, mikä taho riskienarviointia käytännössä tekee, mutta mikseivät suunnittelijat voisi olla sopiva ryhmä. Riskienarviointi on paitsi järkevä toimenpide ennen kuin lähdetään suunnittelemaan ja korjaamaan, myös hyvä tutustumispalvelu kaupankäynnissä”, hän suosittelee.
Mittaus- ja seurantavelvoitteetkin kasvavat. Juoma- ja talousveden mittauspisteiden määrittely on ollut tähän asti epämääräisempää, mutta jatkossa kaikki tekijät, jotka vaikuttavat juoma- ja talousvedenlaatuun, on Hyvärisen mukaan mitattava ”Tavoitteena on saada hyvänlaatuista vettä hanasta”, Hyvärinen kiteyttää.
Juomavesidirektiivi kannustaa – ja osin myös vaatii – esimerkiksi legionella-bakteerien esiintymisen seurantaa vähintäänkin riskikohteissa. Suomessa on hyvä vedenlaatu, mutta legionella on meilläkin riskitekijä, joka kannattaa ottaa huomioon, koska se leviää sopivissa olosuhteissa salakavalasti aiheuttaen vakavaa tautia. Parhaiten legionella viihtyy 20–50 celsius-asteen lämpötila-alueella.
”Jos kylmä talousvesi on liian lämmintä tai lämmin vesi liian kylmää, legionella viihtyy mukavasti. Se tunkeutuu erityisen hyvin lämpimässä suihkussa aerosolipisaroiden kautta keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkokuumetta.”
Seurattaviin aineisiin kuuluvat legionellan lisäksi lyijy ja kaikki muutkin haitalliset aineet, jotka liukenevat matkalla vesilähteestä hanaan. ”Kaikille tuotteille ja materiaaleille, mitä talousvesi koskettaa, on tulossa pikkuhiljaa uusia vaatimuksia. Kyse on todennäköisesti listasta sallittuja ja hyväksyttyjä tuotteita”, Hyvärinen arvioi.
Uponorin Jarmo Mäenpää muistuttaa, että Suomen vesihuoltojärjestelmässä on paljon korjausvelkaa. Se on näkynyt eri puolilla maata annettuina veden keittokehotuksina ja jakelukatkoksina. ”Putket on saatava kuntoon paitsi juoma- ja talousveden laadun varmistamiseksi myös siitä syystä, ettei energiaa tuhlata eikä vettä valuteta rikkinäisistä putkista maaperään.”