Esivalmistusta hyödynnetään yhä kokonaisvaltaisemmin
Esivalmistuksella on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia rakennusinvestointiin. Tuotannon nopeushyödyt tunnetaan jo hyvin, mutta laatu-, turvallisuus-, elinkaari- ja monet muut hyödyt ovat olleet vähemmän esillä.
Esivalmistuksen käyttöaste ja -kohteet vaihtelevat maailmanlaajuisesti paljon. Suomessa ylpeyden aiheena on edelleen betonielementtirakentamista varten 1970-luvulla kehitetty, standardoitu tuotantotekniikka, jos ei oteta huomioon sen aikaisen rakentamisen laatuongelmia. Muiden runkorakennetyyppien ja esivalmisteiden käyttö on ollut vähäisempää moniin muihin maihin nähden, mutta esimerkiksi keittiö-, ikkuna-, kylpyhuone- ja talotekniikkaelementtien käyttö on yleistymässä.
Aalto-yliopiston professori Antti Peltokorpi arvioi, että mitä nopeampaa työmaatoteutusta tilaaja tai pääurakoitsija tavoittelee, sitä kokonaisvaltaisemmin esivalmistusta hyödynnetään. Nopeus oli kriittinen asia jo 1960-luvulla, kun muuttopaine maalta kaupunkeihin aiheutti Suomessa valtavan asuntotarpeen, ja ongelmaan haettiin vastausta tehdasmaisesta betonielementtirakentamisesta.
Sittemmin myös laatu- ja työturvallisuusasiat ovat Peltokorven mukaan nostaneet päätään.
– Tehtailla ei enää tyydytä kopioimaan työmaatoteutusta, vaan tehdään käytettävyyden kannalta laadukkaampia ja virheettömämpiä tuotteita, sekä tuotetaan asiakkaalle wau-elämyksiä. Esimerkiksi kylpyhuoneen kokoista kivilaattaa ei pysty tekemään työmaalla, mutta tehtaalla se on mahdollista. Työtapaturmia on tehtaissa vähemmän kuin työmailla, ergonomia on parempi, ja työvoimaa on usein helpommin saatavilla, hän vertaa.
Epäsuoria kustannushyötyjä on paljon
Aalto-yliopiston Building 2030 -hankkeessa tekemän kartoituksen mukaan esivalmisteilla on useita suotuisia vaikutuksia rakennusinvestointiin. Ne voivat esimerkiksi nopeuttaa rakennushanketta, vähentää laatuongelmia ja parantaa työn tuottavuutta. Verrattaessa esivalmisteen ja vastaavan työmaalla valmistetun tuotteen välisiä suoria hankintakustannuksia esivalmisteet eivät välttämättä ole edullisempia, mutta epäsuorat kustannushyödyt kääntävät asetelman esivalmisteiden eduksi.
Epäsuoria säästöjä tulee Antti Peltokorven mukaan esimerkiksi siitä, että työmaan läpimenoaika lyhenee, jolloin työmaakustannuksetkin vähenevät. Asukkaan ei tarvitse välttämättä muuttaa väistöön, tai väistökustannukset ovat alhaisemmat. Työmaa on helpompi hallita, ja lisäkuluja aiheuttavia ongelmia on vähemmän.
– Jos tilaajalla on kiire saada esimerkiksi korvaavat tilat homekoululle, esivalmistuksen aikatauluhyödyt voivat olla parhaimmillaan kuukausia. Työmaatoteutus nopeutuu, koska rakennukset vain kytketään toisiinsa. Lisäksi rakennus voidaan tarpeen tullen siirtää osittain tai kokonaan toiseen paikkaan, mikä on ekologistakin.
Suunnittelukin helpottuu
Myös taloteknisten hormielementtien kustannushyödyt ovat merkittäviä paikalla rakentamiseen nähden, jos epäsuorat säästöt huomioidaan laskelmissa. Tämä käy ilmi Uponorin Boost Brothersilla teettämästä tutkimuksesta.
Uponorin hankekehityspäällikkö Perttu Havulehdon mukaan esivalmisteiden suurimmat yleisvahvuudet ovat nopea läpimenoaika työmaavaiheessa ja sarjatuotannon tasalaatuisuus. Suunnittelukin helpottuu, koska esivalmisteiden suunnittelua voidaan tehdä paljolti valmiilla tyyppiratkaisuilla. Samalla se ohjaa sarjatuotantomaiseen toteutukseen työmaalla.
– Esivalmisteet vähentävät myös työvaiheita, ja parantavat sitä kautta tuotannon hallintaa; esimerkiksi taloteknisten elementtien asennustöissä riittää, jos aikatauluja sovitetaan vain elementti- ja rakennusurakoitsijan kesken, kun paikalla rakentamisessa sovitettavaa on useiden eri alojen urakoitsijoiden kesken, hän toteaa.
Myös tilansäästö- ja elinkaarihyödyt saattavat olla keskeisiä valintaperusteita. Esimerkiksi Käärmetalon saneerauksessa Helsingissä valittiin Uponorin käyttövesielementit, koska ne ovat helposti vaihdettavia ja käyttövesinousut saatiin tuotua lähelle vesipisteitä. Käyttövesiputkien vaihdettavuutta on vaadittu jo muutaman vuoden ajan myös korjauskohteissa asetustasolla.
Kustannus-hyöty-analyysi avuksi vaihtoehtojen vertailuun
Entä missä vaiheessa kannattaa tehdä valinta esivalmistuksen ja paikalla rakentamisen väillä? Sekä Havulehto että Peltokorpi korostavat, että parhaaseen lopputulokseen päästään, jos esivalmistetuotteen valmistaja otetaan mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Hankkeen osapuolten pitäisi miettiä projektin alussa, missä voi käyttää esivalmisteita ja arvioida jokaisen osaratkaisun kustannuksia sekä niihin liittyviä suoria hyötyjä ja laadullisia tekijöitä. Kehitimme Building 2030 -hankkeessa tähän tarkoitukseen myös kätevän työkalun, Antti Peltokorpi kertoo.
– Olisi myös hyvä, jos samoja suunnitelmia ja tuotteistettuja ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän projektista toiseen.
Havulehto korostaa, että esivalmistuksen nopeammat työvaiheet pitää ottaa huomioon myös hankkeen yleisaikataulun laadinnassa. Paitsi tekniikkaa myös rakentamisen prosesseja pitää kehittää, ja tahtituotanto on yksi tapa kehittää niitä. Esimerkiksi HOASin allianssikohteessa Helsingissä hyödynnetään sekä tahtituotantoa että esivalmistusta.
– Koska hyödyt jakautuvat eri osapuolille, kannattaa miettiä lisäksi hyötyjen tasausta eri osapuolten kesken. Talotekniikkaurakoitsijatkin voisivat saada pidemmällä tähtäimellä kilpailuetua erikoistumalla taloteknisten elementtien asennuksiin, Havulehto arvioi.
Lue lisää Uponorin esivalmistetuista talotekniikkaelementeistä täältä.
Esivalmistuksen käyttöaste ja -kohteet vaihtelevat maailmanlaajuisesti paljon. Suomessa ylpeyden aiheena on edelleen betonielementtirakentamista varten 1970-luvulla kehitetty, standardoitu tuotantotekniikka, jos ei oteta huomioon sen aikaisen rakentamisen laatuongelmia. Muiden runkorakennetyyppien ja esivalmisteiden käyttö on ollut vähäisempää moniin muihin maihin nähden, mutta esimerkiksi keittiö-, ikkuna-, kylpyhuone- ja talotekniikkaelementtien käyttö on yleistymässä.
Aalto-yliopiston professori Antti Peltokorpi arvioi, että mitä nopeampaa työmaatoteutusta tilaaja tai pääurakoitsija tavoittelee, sitä kokonaisvaltaisemmin esivalmistusta hyödynnetään. Nopeus oli kriittinen asia jo 1960-luvulla, kun muuttopaine maalta kaupunkeihin aiheutti Suomessa valtavan asuntotarpeen, ja ongelmaan haettiin vastausta tehdasmaisesta betonielementtirakentamisesta.
Sittemmin myös laatu- ja työturvallisuusasiat ovat Peltokorven mukaan nostaneet päätään.
– Tehtailla ei enää tyydytä kopioimaan työmaatoteutusta, vaan tehdään käytettävyyden kannalta laadukkaampia ja virheettömämpiä tuotteita, sekä tuotetaan asiakkaalle wau-elämyksiä. Esimerkiksi kylpyhuoneen kokoista kivilaattaa ei pysty tekemään työmaalla, mutta tehtaalla se on mahdollista. Työtapaturmia on tehtaissa vähemmän kuin työmailla, ergonomia on parempi, ja työvoimaa on usein helpommin saatavilla, hän vertaa.
Epäsuoria kustannushyötyjä on paljon
Aalto-yliopiston Building 2030 -hankkeessa tekemän kartoituksen mukaan esivalmisteilla on useita suotuisia vaikutuksia rakennusinvestointiin. Ne voivat esimerkiksi nopeuttaa rakennushanketta, vähentää laatuongelmia ja parantaa työn tuottavuutta. Verrattaessa esivalmisteen ja vastaavan työmaalla valmistetun tuotteen välisiä suoria hankintakustannuksia esivalmisteet eivät välttämättä ole edullisempia, mutta epäsuorat kustannushyödyt kääntävät asetelman esivalmisteiden eduksi.
Epäsuoria säästöjä tulee Antti Peltokorven mukaan esimerkiksi siitä, että työmaan läpimenoaika lyhenee, jolloin työmaakustannuksetkin vähenevät. Asukkaan ei tarvitse välttämättä muuttaa väistöön, tai väistökustannukset ovat alhaisemmat. Työmaa on helpompi hallita, ja lisäkuluja aiheuttavia ongelmia on vähemmän.
– Jos tilaajalla on kiire saada esimerkiksi korvaavat tilat homekoululle, esivalmistuksen aikatauluhyödyt voivat olla parhaimmillaan kuukausia. Työmaatoteutus nopeutuu, koska rakennukset vain kytketään toisiinsa. Lisäksi rakennus voidaan tarpeen tullen siirtää osittain tai kokonaan toiseen paikkaan, mikä on ekologistakin.
Suunnittelukin helpottuu
Myös taloteknisten hormielementtien kustannushyödyt ovat merkittäviä paikalla rakentamiseen nähden, jos epäsuorat säästöt huomioidaan laskelmissa. Tämä käy ilmi Uponorin Boost Brothersilla teettämästä tutkimuksesta.
Uponorin hankekehityspäällikkö Perttu Havulehdon mukaan esivalmisteiden suurimmat yleisvahvuudet ovat nopea läpimenoaika työmaavaiheessa ja sarjatuotannon tasalaatuisuus. Suunnittelukin helpottuu, koska esivalmisteiden suunnittelua voidaan tehdä paljolti valmiilla tyyppiratkaisuilla. Samalla se ohjaa sarjatuotantomaiseen toteutukseen työmaalla.
– Esivalmisteet vähentävät myös työvaiheita, ja parantavat sitä kautta tuotannon hallintaa; esimerkiksi taloteknisten elementtien asennustöissä riittää, jos aikatauluja sovitetaan vain elementti- ja rakennusurakoitsijan kesken, kun paikalla rakentamisessa sovitettavaa on useiden eri alojen urakoitsijoiden kesken, hän toteaa.
Myös tilansäästö- ja elinkaarihyödyt saattavat olla keskeisiä valintaperusteita. Esimerkiksi Käärmetalon saneerauksessa Helsingissä valittiin Uponorin käyttövesielementit, koska ne ovat helposti vaihdettavia ja käyttövesinousut saatiin tuotua lähelle vesipisteitä. Käyttövesiputkien vaihdettavuutta on vaadittu jo muutaman vuoden ajan myös korjauskohteissa asetustasolla.
Kustannus-hyöty-analyysi avuksi vaihtoehtojen vertailuun
Entä missä vaiheessa kannattaa tehdä valinta esivalmistuksen ja paikalla rakentamisen väillä? Sekä Havulehto että Peltokorpi korostavat, että parhaaseen lopputulokseen päästään, jos esivalmistetuotteen valmistaja otetaan mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Hankkeen osapuolten pitäisi miettiä projektin alussa, missä voi käyttää esivalmisteita ja arvioida jokaisen osaratkaisun kustannuksia sekä niihin liittyviä suoria hyötyjä ja laadullisia tekijöitä. Kehitimme Building 2030 -hankkeessa tähän tarkoitukseen myös kätevän työkalun, Antti Peltokorpi kertoo.
– Olisi myös hyvä, jos samoja suunnitelmia ja tuotteistettuja ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän projektista toiseen.
Havulehto korostaa, että esivalmistuksen nopeammat työvaiheet pitää ottaa huomioon myös hankkeen yleisaikataulun laadinnassa. Paitsi tekniikkaa myös rakentamisen prosesseja pitää kehittää, ja tahtituotanto on yksi tapa kehittää niitä. Esimerkiksi HOASin allianssikohteessa Helsingissä hyödynnetään sekä tahtituotantoa että esivalmistusta.
– Koska hyödyt jakautuvat eri osapuolille, kannattaa miettiä lisäksi hyötyjen tasausta eri osapuolten kesken. Talotekniikkaurakoitsijatkin voisivat saada pidemmällä tähtäimellä kilpailuetua erikoistumalla taloteknisten elementtien asennuksiin, Havulehto arvioi.
Lue lisää Uponorin esivalmistetuista talotekniikkaelementeistä täältä.