SnowHow´staan tunnettu Helsinki-Vantaa toimii tehokkaasti ja turvallisesti talven ääriolosuhteissakin

Helsinki-Vantaan lentoaseman historian mittavin remontti, kakkosterminaalin laajennushanke, valmistui joulukuussa 2021. Kokonaisuudessaan Finavian 10-vuotinen kehitysohjelma Helsinki-Vantaalla saadaan päätökseen kesällä 2023, jolloin valmistuvat uudistuneet matkatavaranluovutustilat sekä vanhojen lähtö- ja tuloaulojen muutostyöt uusine palveluineen.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukseen kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Jätti-investointi on tuonut lentoasemalle huiman muodonmuutoksen. Pelkästään terminaalien pinta-ala on kasvanut yli 100 000 neliöllä. Asematasoa eli lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä on laajennettu 450 000 neliöllä, eli noin 90 jalkapallokentän verran.

Uudistettu asema on valmis palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa vuosittain.

Sulanapitojärjestelmä hyödyntää kaukolämpöä

Non-Schengen-alueen terminaalin laajennus toi asematasolle 16 uutta, matkustajasilloilla varustettua seisontapaikkaa suurille laajarunkolentokoneille.
Seisontapaikkojen pysyminen sulana läpi talven varmistetaan Uponorin suunnittelemalla ja toimittamalla nestekiertoisella sulanapitojärjestelmällä. Asematason betonilaatoitusta lämmittävä energiatehokas järjestelmä hyödyntää lämmönlähteenään kaukolämpöä.
– Betonilaatoituksen tarpeenmukainen lämmitys estää liukkauden ja varmistaa, että työskentely ja liikkuminen koneiden ympärillä on turvallista ja tehokasta myös vaikeimmissa talviolosuhteissa, toteaa Finavian järjestelmäpäällikkö Reijo Särkkä.

 

Talvikunnossapitoon panostetaan

Helsinki-Vantaa on maailmalla tunnettu toimintakyvystään talven ääriolosuhteissakin. Aseman lumiosaamiseen, ”SnowHow´hun”, käydäänkin jatkuvasti tutustumassa muilta lentokentiltä.
 – Non-Schengen-terminaalin edustan sulanapitojärjestelmä on tärkeä osa talviolosuhteiden hallintaa. Hyvään talvikunnossapitoon on panostettu paljon – Helsinki-Vantaa on nykyisin merkittävä pohjoisten lentoreittien solmukohta ja jatkolentojen täsmällisyys on oleellisen tärkeää, Reijo Särkkä sanoo.
Uponorin lämmitysputkistoja asennettiin terminaaliin myös reilut kymmenisen vuotta sitten, jolloin sulanapitojärjestelmä rakennettiin terminaalin edelliseen laajennukseen.
– Järjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä, joten samaan periaateratkaisuun päädyttiin nytkin.
Yksi tärkeimmistä syistä nestekiertoisen sulanapitojärjestelmän valintaan on sen energiatehokkuus ja kapasiteetti suuressa mittakaavassa.
– Nyt urakoitu alue on huomattavan laaja, lämmitettävää betonilaattaa on noin 2 000 neliömetriä konepaikkaa kohden. Kaukolämpöä hyödyntävällä sulanapitojärjestelmällä saadaan investointi-, energia- ja ylläpitokustannukset parhaiten optimoitua.
 

Vaativa hanke suunnittelusta käyttöönottoon

Avainasiakaspäällikkö Mikko Nieminen Uponorilta toteaa, että hanke oli vaativa aina suunnittelusta ja simuloinnista asennukseen ja käyttöönottoon asti.
– Järjestelmän suunnittelussa hyödynsimme osaamistamme ja kokemustamme vastaavista hankkeista niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin, Nieminen kertoo.
Erityisesti hankkeessa oli Niemisen ja Särkän mukaan otettava huomioon betonilaattojen kantavuusvaatimukset ja lämmitysputket sisältävän betonilaattarakenteen toimivuus. Rakenteiden on kestettävä niin koneiden massiivinen paino kuin Suomen vaativa, vaihteleva ilmasto talvipakkasineen ja kesähelteineen.  
– Asennustyö oli mittava, sillä järjestelmään asennettiin satoja kilometrejä putkia, Mikko Nieminen huomauttaa.
Reijo Särkkä kertoo, että sulanapitojärjestelmä on toiminut hyvin.
– Lämmityksen energiatehokasta ohjausta myös kehitettiin koko käyttöönottovaiheen ajan, Särkkä kertoo.
 
Lisätietoja:
Mikko Nieminen, avainasiakaspäällikkö
Uponor Suomi Oy
Puh. 020 129 2684, mikko.nieminen@uponor.com

Pääkuva: Asematasoa laajennettiin 450 000 neliöllä, eli noin 90 jalkapallokentän verran. Kuva: Finavia Oyj
Kuva tekstissä: Non-Schengen-alueen terminaalin sulanapitojärjestelmään asennettiin satoja kilometrejä putkia. Kuva: Destia Oy