Laajennuksen kokoluokan ymmärtää, kun katsoo lukuja: koko investoinnin arvo on noin miljardi euroa. Terminaalien pinta-ala kasvaa +45 %; laajennus vastaa koko Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. Uudistuva asemataso eli lentokoneiden pysäköintialueet ja rullaustiet kasvavat 450 000 m2 eli noin 90 jalkapallokentän verran. Asematason rakentamisesta vastaa Destia ja Uponor on hankkeessa mukana.

Lentokoneiden seisontapaikat lumesta vapaaksi

Finavian järjestelmäpäällikkö Reijo Särkkä kertoo, että Uponorin lämmitysputkistoon liittyvät tuotteet ovat aiemmista Helsinki-Vantaan lentoaseman asematasoprojekteista tuttuja, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Nestekiertoisesta betonilaatan lämmityksestä on saatu positiivisia kokemuksia ja näin ollen siihen päädyttiin tässäkin hankkeessa.

- Kaikkiaan lämmitysputkistojen rakentaminen liittyy 16 suuren laajarunkolentokoneen seisontapaikan rakentamiseen non-Schengen terminaalin laajennusten yhteydessä. Hankkeen toteutusaika on vuosina 2016-2020, vahvistaa Finavian järjestelmäpäällikkö Reijo Särkkä.

Pääurakoitsijana toimivan Destian vastaava työnjohtaja Jarmo Grön kertoo mittakaavan olevan suuri ja esimerkiksi putkien määrää työmaalla on ollut valtava, melkein 300 kilometriä. Uponor on ollut vahvasti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä alan ja tuotteiden asiantuntemus on olennaista.

- Kokonaisuutena hanke oli vaativa aina suunnittelusta ja simuloinneista asennukseen sekä käyttöönottoon. Pystyimme tuomaan lisäarvoa lämmityssuunnitteluun oman osaamisemme kautta ja kokemuksia haettiin sisäisesti aina Pohjois-Amerikkaa myöten. Kaukolämmöllä lämmitettävä nestekiertoinen lumensulatus on herättänyt mielenkiintoa myös muissa maissa eikä vähiten sen vuoksi, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on jo entuudestaan tunnettu hyvästä toiminnasta talven ääriolosuhteissa, Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nieminen korostaa.

Energiatehokkuus ja turvallisuus avainsanoina onnistuneessa toteutuksessa

Laajan hankkeen jokainen osa-alue on toteutettava suunnitellusti ja aikataulussaan. Särkkä painottaa, että erityisesti hankkeessa oli otettava huomioon betonilaattojen kantavuusvaatimukset sekä lämmitysputket sisältävän betonilaattarakenteen toimivuus. Reijo Särkkä vahvistaa, että lämmitysputkistojen toteutus on sujunut hyvin osana betonilaatan rakentamista. Myös putkituksen asentaminen on kehittynyt ja nopeutunut huomattavasti projektin aikana. 

- Lämmitys on toiminut hyvin ja kapasiteetti on ollut riittävä tavoitteeseen nähden. Lämmityksen energiatehokasta ohjausta on kehitetty koko ajan ensimmäisten käyttöönottojen jälkeen. Lämmityksen tavoitteena on estää liukkaus ajettavilla matkustajasilloilla varustetuilla seisontapaikoilla sekä mahdollistaa turvallinen ja tehokas toiminta lentokoneen ympärillä myös vaikeimmissakin talviolosuhteissa, selventää Finavian Reijo Särkkä.

Projekti jatkuu aina vuoteen 2020 saakka.