Usein kysytyt kysymykset radonin poistosta

Radon on asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton jalokaasu. Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Pitkäaikainen asuminen suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain keuhkosyövän radonista.

Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Tämän ilmavirtauksen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero. Tästä syystä talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle enemmän kuin kesällä, ja radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella suurempia kuin kesällä. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös talon alla olevasta kalliosta ja täytemaasta, sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista. Myös radonpitoinen porakaivovesi voi olla radonin lähde.

Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Pitoisuuteen vaikuttavat muun muassa ulko- ja sisälämpötilojen välinen lämpötilaero sekä huoneilman tuuletus. Luotettavan tuloksen saamiseksi radonmittaus tulisi tehdä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana.  Mittauksen voi tilata STUKin radonmittauspalvelusta. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta ja tulosten analyysi kaksi kuukautta.  Uponor tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kautta myös pikamittausta, jolla huoneilman radonpitoisuus voidaan analysoida kahden vuorokauden mittaisella seurannalla. Mittauksessa käytetään elektronista pikamittaria, jonka tarkkuus on noin +/- 10 %. Mittauksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen radon saneerauksen tai tarkemman mittauksen tarve.

Uponorin radonsaneerauspaketti pystyy imemään radonkaasun maksimissaan noin 700 m2 maa-alan alueelta. Tämä vastaa noin 15 m sädettä imupisteen keskeltä laskettuna. Kun imupiste asennetaan kiinteistön keskilinjalle noin metrin anturalinjan alapuolelle, voidaan sillä laskennallisesti kattaa noin puolet eli 300 m2 huoneiston pohja-alan kokoinen alue kiinteistön alta. Tämä tulos saavutetaan vain erittäin karkearakenteisissa maa-aineksissa kuten soraharjujen alueilla. Radonpoiston tulokseen vaikuttavat kuitenkin maa-ainesten kerrostuneisuus ja kiinteistön maanalaisten rakenteiden muodot.

Säteilyturvakeskuksen mukaan radonkaivolle (Uponorin radonsaneerauspaketti sisältää radonkaivon) on osoitettu saavutettavan 70–95 % alenemia huoneilman radonarvoissa. Keskimääräinen tulos radonarvojen alenemisella radonkaivon avulla on 90 %. Tulokseen vaikuttavat suuresti maa-aineksen rakenne, kerrostuneisuus, kiinteistön huoneilman alipaineisuus verrattuna ulkoilmaan sekä sisäilman vaihtuvuuden määrä.

Uponor-radonsaneerauspaketin imuputki voidaan määrätyissä tilanteissa asentaa suoraan sokkelin läpi, josta se imee radonpitoisen ilman suoraan kiinteistön pohjalaatan alta täytesorasta.

Tapauksissa, joissa radonarvot eivät ole laskeneet alle 300 Bq/m3, tulee varmistaa järjestelmän toimivuus ja huoneiston ilmanvaihdon toiminta. Ilmanvaihdossa (painovoimainen, koneellinen poisto tai koneellinen tulo/poisto) tärkeää on ilmanvaihdon tarpeellinen määrä vähintään 0,5/tunti (puolet huoneiston ilmatilavuudesta tunnin aikana) sekä alipaineisuuden määrä ja sen rajoittaminen maksimissaan noin 10 % suuremmaksi kuin tuloilman määrä. Ilmanvaihdon korvausilmareittien varmistaminen ja suodattimien puhdistaminen vähintään puolen vuoden välein ovat avainasemassa radonpitoisuuden alentamisessa ja järjestelmän tehokkuuden varmistamisessa.