Usein kysytyt kysymykset lattialämmityksestä ja -viilennyksestä

Lattialämmitysjärjestelmän vuodon voi havaita esimerkiksi järjestelmän paineiden tippumisena. Mikäli järjestelmän paineet tippuvat, kannattaa ensin käydä nostamassa painetaso normaaliin paisunta-astialta. Mikäli paineet tippuvat järjestelmästä nopeasti uudelleen, saattaa järjestelmässä olla vuoto ja se voidaan paikantaa piiri kerrallaan tutkimalla/paineistamalla.

Huomioi, että paineiden tippuminen järjestelmästä voi johtua myös viallisesta paisunta-astiasta, eikä vuodosta järjestelmässä.

Huoltoverkostoammattilaiset auttavat, jos epäilet vuotoa järjestelmässä.

Normaalioloissa vesikiertoisen lattialämmityksen jäätymisen riskiä ei ole. On kuitenkin joitakin kohteita kuten autotallit tai hallit/nosto-ovelliset tilat, joissa saattaa riski tietyissä olosuhteissa jäätymiselle olla. Tällöin järjestelmä täytetään yleensä vesi-glykoli-seoksella jäätymisen estämiseksi silloinkin kun esimerkiksi nosto-ovea joudutaan pitämään pidempiä aikoja auki talvella lastauksen tms. takia.

Lattialämmitysjärjestelmän kannattaa antaa aina olla normaalisti käytössä. Ulkolämpötila-anturi varmistaa kuhunkin vuodenaikaan sopivan menoveden lämpötilan ja säätöjärjestelmä/huonetermostaatit huolehtivat, ettei lämpöä kierrä lattiassa silloin kun lämmityspyyntöä ja tarvetta ei ole.

Mattoja voi kyllä pitää lattiassa. Huomioitava kuitenkin on, että matto toimii eristeenä ja siten estää lämmönjakautumista huoneeseen. Mitä paksumpi ja suurempi matto on, sitä enemmän se haittaa huoneen lämmönjakoa. On siis huolehdittava, että huoneessa on riittävästi paljasta lattiapinta-alaa, jotta lämpö pääsee jakautumaan esteettä huoneeseen ja täyttämään sen lämmitystehontarpeen. Myös suuret huonekalut kuten sängyt, joissa on umpisokkeli, voivat pienessä huoneessa häiritä lämmönjakautumista.

Yleisesti ottaen voi sanoa, että lattialämmitysjärjestelmä toimii parhaiten kun se on lähes huomaamaton. Eli ihminen ei tunne huonelämpötilaa kylmänä tai kuumana, vaan miellyttävänä.

Ongelma voi johtua useasta eri syystä tai näiden yhdistelmästä. Lattialämmitysjärjestelmä koostuu monista eri osista, eivätkä ongelmat ole aina kovin yksiselitteisiä. Ongelmat voivat johtua viallisista tai väärin kytketyistä säätölaitteista, jakotukin väärin (tai ei lainkaan) asetetuista säätöarvoista, lämmönlähteestä, verkostossa olevasta ilmasta, laskennallisten vs. todellisten tehontarpeiden eroista, mahdollisten linjasäätöventtiilien virheellisistä (tai ei lainkaan asetetuista) asetusarvoista, jumiutuneesta jakotukin venttiilistä, pumpusta jne. Helpoin tapa ratkaista ongelma on kutsua paikalle Uponor huoltoverkoston urakoitsija, joka pystyy tutkimaan ja korjaamaan järjestelmässä olevat viat/puutteet kokonaisvaltaisesti.

Lattialämmitysjärjestelmällä ei voida viilentää asuntoa, ellei sitä ole erikseen varustettu tätä varten. Ylimääräinen lämpö huoneistossa johtuu siis todennäköisesti muista lämmönlähteistä (esimerkiksi sisään paistava aurinko, muut koneet ja laitteet jne.). Voit myös helposti tarkistaa, ettei ylimääräinen lämpö asunnossa tule lattialämmityksen kautta, jakotukilla olevien toimilaitteiden asennon tarkistamalla. Mikäli toimilaitteet ovat kiinni, ei järjestelmässä kierrä vesi, eikä lämpö siten tule huoneistoon lattialämmityksen kautta. Kesäaikana ylimääräisen lämmön ehkäisemisessä avainasemassa viilennyksen lisäksi ovat mm. sälekaihtimet, markiisit ym.

Karkean putkimenekin voi laskea seuraavasti; 20mm putkelle 4m/m2, 17mm putkelle 6m/m2 ja 12mm putkelle 8,2m/m2. Huomaa kuitenkin, että putkimenekki on sidoksissa asennusväliin, joka voi vaihdella kohteesta/tilasta riippuen. Uponorin suunnittelu määrittelee kohteen lämmitystehontarpeiden ym. mukaan asennusvälit ja laskee tarkan putkimenekin.

Maksimi piirinpituus riippuu käytettävästä putkikoosta. 20mm putkea käytettäessä maksimi piirinpituus on 100m, 17mm putkella 90m ja 12mm putkella 60m.

Lattialämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Menoveden lämpötilaan vaikuttaa suuresti mm. lattiarakenne (puurakenteinen lattia vaatii korkeamman menoveden lämpötilan kuin betonirakenteinen lattia), lämpöhäviöt ja se kuinka lämpimänä asunto tahdotaan pitää.  Yleisesti ottaen silloin kun lämmitystarve on suuri (esim. yli -25°C pakkanen), voi kiertoveden lämpötila olla 35-40 astetta, kun taas pienemmän lämmitystarpeen aikana veden lämpötila ei juuri poikkea huonelämpötilasta.

Ohjataanko kylpyhuoneen lämmitystä huonetermostaatilla vai onko piiri käsisäätöinen (=ilman ohjausta)? Tarkista ja tarvittaessa muuta mahdollisen huonetermostaatin asetusarvo. Mikäli kylpyhuoneen piiri on käsisäätöinen, kiertää vesi lattiassa jatkuvasti. Lattialämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila vaihtelee kuitenkin ulkolämpötilan mukaan. Lämpimänä kesäaika ei menoveden lämpötila riitä lämmittämään lattiaa lämpimäksi asti, vaan lattia on pikemminkin neutraali tai pitkien hellejaksojen aikana hiukan viileän tuntuinen. Mikäli kylpyhuoneen lattia tahdotaan myös kesäaikana lämpimäksi, tulee lämmityskäyrää nostaa lämmönlähteeltä. Muista kuitenkin lämmityskäyrän palautus normaalille tasolle lämmityskauden alkaessa. Mikäli kosteantilan piirit ovat omalla jakotukillaan, voidaan lämmönlähteelle tehdä myös oma shunttaus kosteille tiloille. Tämä tarkoittaa siis sitä, että järjestelmään tuotetaan 2 eri lämpöistä vettä, kosteille tiloille lämpimämpää kuin muille.

1. Ilmaa järjestelmä ja paineista se 1,5 x rakennepaineeseen (yleensä lämmitysjärjestelmässä 6bar * 1,5 = 9bar).
2. Ylläpidä painetta 30 minuutin ajan ja tarkista liitoskohdat silmämääräisesti.
3. Tyhjennä vesi nopeasti siten, että paine putoaa 0,5 x rakennepaineeseen
4. Paineen nousu tasolle, joka on korkeampi kuin 0,5 x rakennepaine, osoittaa järjestelmän olevan tiivis
5. Ylläpidä painetta 90 minuutin ajan ja tarkista se aika ajoin. Jos paine tänä aikana laskee, järjestelmässä on vuoto
6. Mikäli painekoe tehdään ilmalla, on suurin sallittu paine turvallisuussyistä 0,5 bar:in ylipaine.