Uutiset

Uponor tutki: Energiansäästö suurin syy omakotitalon lämmitysremonttiin

Tärkein syy omakotitalon lämmitysremontille on liikaa energiaa vievä ja kalliiksi tuleva vanha järjestelmä, selviää Uponorin syyskuussa toteuttamasta tutkimuksesta. Lue lisää!

Tärkein syy omakotitalon lämmitysremontille on liikaa energiaa vievä ja kalliiksi tuleva vanha järjestelmä, selviää Uponorin syyskuussa toteuttamasta tutkimuksesta. Remontin kustannukset kuitenkin pelottavat, ja kalliina pidetty hinta on edelleen suurin este remontin teettämiselle. Remontin jo teettäneistä yli 90 prosenttia on tyytyväisiä tehtyyn remonttiin. 

Uponor ja Rakentaja.fi toteuttivat syyskuussa 2020 omakotitaloasukkaille suunnatun lämmitysremonttitutkimuksen, johon osallistui 734 vastaajaa ympäri Suomea. Vastaajista yli 70 prosenttia asuu yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa, ja tutkimuksessa keskityttiinkin suurelta osin heidän antamiinsa vastauksiin.

Remontin teettämisaikeiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, mikä lämmitysjärjestelmässä olisi ensisijainen korjauskohde sekä mitkä olivat vastaajien mukaan suurimmat esteet remontin teettämiselle. Tuloksia myös verrattiin vuosina 2016–2019 tehtyjen selvitysten tuloksiin.
Energiasyöppö järjestelmä halutaan vaihtaa

Selvitykseen vastanneista hieman yli puolet kertoi aikovansa joko teettää lämmitysremontin lähiaikoina tai harkinneensa remonttia, vaikkei aiokaan vielä vuoden sisään toteuttaa sitä. Kiinnostus lämmitysremontin teettämiseen näyttäisi olevan hieman laskussa, sillä viime vuonna remonttiin aikoi ryhtyä tai sitä harkitsi 60 prosenttia vastaajista.

Tärkein syy remontin teettämiseen on liian paljon energiaa vievä ja kalliiksi tuleva vanha lämmitysjärjestelmä, nyt entistä selkeämmin aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna.
Energiatehokkaampaan järjestelmään haluaisi nyt vaihtaa yli puolet vastaajista.
– Rahansäästön lisäksi kestävä kuluttaminen ja ympäristöarvot ovat tärkeitä yhä useammalle. Energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin kannustavat myös valtion niihin nyt myöntämät avustukset, konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta uskoo.

Entistä harvempi kertoi pelkäävänsä, että vanha järjestelmä rikkoutuu ja aiheuttaa vesivahingon. Viime vuonna kolmannes vastaajista kertoi pelkäävänsä vesivahinkoa, nyt enää puolet tästä. Vajaa kolmannes vastaajista totesi remontin syyksi sen, ettei nykyinen järjestelmä toimi niin hyvin kuin sen pitäisi.

Lämmönlähde ensisijainen korjauskohde

Ensisijaisesti remontissa halutaan vaihtaa tai korjata lämmönlähde. Tätä harkitsi lähes 40 prosenttia vastaajista.
– Yleisimmät päälämmönlähteet vastaajilla olivat nykyisin sähkö ja öljy. Yli 60 prosentille vastaajista ne eivät kuitenkaan olleet toivotuimmat lämmönlähteet: 36 prosenttia toivoi kiinteistöönsä useamman lämmönlähteen yhdistävää hybridilämmitystä, ja lähes 30 prosentille mieluisin päälämmönlähde olisi maalämpö.

Kiinnostus lämmönjakotavan uusimiseen tai koko lämmitysjärjestelmän remonttiin näyttäisi olevan hieman laskussa. Kumpaakin oli miettinyt nyt vajaa viidennes vastaajista.
Yhä useampi on nykyisin kiinnostunut päivittämään vanhan lämmönsäätöjärjestelmänsä. Miltei neljännes vastaajista piti säätöjärjestelmän kuten termostaattien päivittämistä ensisijaisena korjauskohteenaan.
– Nykyaikaisilla säätöjärjestelmillä on helppo lisätä asumismukavuutta ja säästää energiaa. Vesikiertoisten lattialämmitysjärjestelmien älykkäät säätöominaisuudet ovat nykyisin saatavilla myös vesikiertoisiin patterijärjestelmiin. Tämä mahdollistaa niin tehokkaan huonekohtaisen lämmönsäädön kuin järjestelmän etäohjauksenkin, Klemetti toteaa.

Vesikiertoinen lämmönjako edelleen suosituin

Vesikiertoiset patterit ovat edelleen toivottavimpana pidetty lämmönjakotapa yli 20 vuotta vanhoissa taloissa. Uudemmissa taloissa ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja sen suosio on noussut myös vanhempien talojen lämmönjakotapana. Vastaajista neljännes piti sitä toivottavimpana lämmönjakotapana myös yli 20 vuotta vanhaan taloon.
Hieman alle 40 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on käytössään alkuperäinen lämmönjakotapa ja reilu kolmannes oli korjauttanut alkuperäistä lämmönjakojärjestelmää osittain. Vain neljännes kertoi uudistaneensa lämmönjaon täydellisesti 20 viime vuoden aikana.

Kallis hinta suurin este remontille

Kallista hintaa pidetään edelleen suurimpana esteenä remontin teettämiselle. Remontin ei sen sijaan uskota haittaavan liikaa asumista, eikä uusien järjestelmien toimivuuskaan epäilytä. Lähes kaikki myös uskoivat löytävänsä remontilleen hyvän tekijän.
– Remontin hintaa miettiessä on hyvä muistaa, että energiankulutuksen tehostuminen remontin jälkeen näkyy suoraan lämmityskustannuksissa. Lämmitysremontin suunnitteluun kannattaa käyttää ammattilaista, jotta saa realistisen laskelman päätösten tueksi.
Remontin teettäneet tyytyväisiä

Jo lämmitysremontin teettäneistä yli 90 prosenttia on tyytyväisiä tehtyyn remonttiin. Tyytyväisyys on pysynyt korkealla vuodesta toiseen.
Sen sijaan kiinnostus ammattilaisen tekemään maksulliseen lämmitysjärjestelmän vuosihuoltoon on edelleen vähäistä. Vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa vuosihuollosta kiinnostunut.
– Noin 100 euroa maksava vuosihuolto on kuitenkin turvallinen tapa varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii oikein ja energiatehokkaasti. Samalla voidaan tarkistaa kiinteistön muidenkin järjestelmien, kuten käyttöveden ja ilmanvaihdon, toiminta, Terhi Klemetti huomauttaa.
Lisätietoja:
Terhi Klemetti, konseptipäällikkö, Uponor Suomi Oy
Puh. 020 129 2248
terhi.klemetti@uponor.com