Lämmitysremontti ajankohtainen yhä useammassa omakotitalossa

Uponor ja Rakentaja.fi toteuttivat syyskuussa 2021 omakotitaloasukkaille suunnatun lämmitysremonttitutkimuksen, johon osallistui 565 vastaajaa ympäri Suomea. Vastaajista yli 80 prosenttia asuu yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa, ja tutkimuksessa keskityttiinkin pääasiassa heidän antamiinsa vastauksiin.
Lämmitysjärjestelmän nykyisen tilanteen ja remontin teettämisaikeiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, mikä lämmitysjärjestelmässä olisi ensisijainen korjauskohde sekä mitkä olivat vastaajien mukaan suurimmat esteet remontin teettämiselle. Tuloksia myös verrattiin vuosina 2016–2020 tehtyjen vastaavien selvitysten tuloksiin.

Monella käytössään alkuperäinen järjestelmä
 
Vain reilu viidennes vastaajista on uusinut koko lämmitysjärjestelmänsä 20 viime vuoden aikana. Miltei 40 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on käytössään alkuperäinen lämmitysjärjestelmä. Vajaa 40 prosenttia puolestaan oli korjannut alkuperäistä järjestelmää osittain.
Lämmitysremonttia suunnittelevien määrä on noussut selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi viime vuonna 11 prosenttia vastaajista kertoi teettävänsä remontin lähiaikoina, nyt remonttia lähitulevaisuudessa suunnitteli 25 prosenttia vastaajista. Lisäksi reilu 40 prosenttia oli harkinnut remonttia, vaikkei aikonutkaan teettää sitä vuoden sisällä.
Yhä harvempi kertoi, ettei ollut lainkaan miettinyt remontin teettämistä. Viime vuonna miltei puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei remontti ole heille ajankohtainen, nyt samaa mieltä oli vajaa kolmannes.

Vanha järjestelmä vie energiaa ja tulee kalliiksi
 
Ylivoimaisesti tärkein syy remontin teettämiseen on liian paljon energiaa vievä ja kalliiksi tuleva vanha lämmitysjärjestelmä. Energiatehokkuus on yhä useammalle tärkeää: vuosina 2018–2019 vastaajista 40 prosenttia piti järjestelmäänsä liian paljon energiaa vievänä, viime ja tänä vuonna heidän osuutensa oli noussut jo yli puoleen vastaajista.
Neljännes vastaajista kertoi pelkäävänsä, että vanha järjestelmä rikkoutuu ja aiheuttaa vesivahingon. Hieman vajaa neljännes puolestaan totesi, ettei nykyinen järjestelmä toimi toivotulla tavalla.

Lämmönlähde ensisijainen korjauskohde
 
Ensisijaisesti remontissa halutaan vaihtaa tai korjata lämmönlähde. Tätä harkitsevien määrä on viime vuodesta hieman noussut ja nyt lämmönlähteen vaihtamista mietti 43 prosenttia vastaajista.
– Myös valtion myöntämät avustukset ovat vauhdittaneet etenkin öljylämmityksen vaihtamista energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon, sanoo konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.
Hän muistuttaa, että uudet matalaenergialaitteet vaativat tehokkaasti toimiakseen myös hyväkuntoisen putkiston ja patteriverkoston.
– Nykyinen patteriverkosto ja lämmitysputkisto onkin aina syytä tarkistaa ja tarvittaessa uusia, jotta matalaenergiajärjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti.
Koko lämmitysjärjestelmän uusimista harkitsee yhä useampi. Viime vuonna vajaa viidennes vastaajista kertoi remontoivansa koko järjestelmän, nyt täydellistä remonttia harkitsi jo hieman yli neljännes vastaajista. Lämmönjakotavan korjaamista tai vaihtamista harkitsi reilu viidennes.
Vähiten vastaajat miettivät lämmönsäätöjärjestelmän, esimerkiksi termostaattien uusimista.
– Nykyaikaisilla säätöjärjestelmillä on helppo lisätä asumismukavuutta ja säästää energiaa. Vesikiertoisten lattialämmitysjärjestelmien älykkäät säätöominaisuudet ovat nykyisin saatavilla myös vesikiertoisiin patterijärjestelmiin. Tämä mahdollistaa niin huonekohtaisen lämmönsäädön kuin järjestelmän etäohjauksenkin.

Vesikiertoinen lämmönjako suosituin
 
Vesikiertoiset patterit ovat edelleen toivottavimpana pidetty lämmönjakotapa yli 20 vuotta vanhoissa taloissa. Uudemmissa taloissa ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys. Viidennes vastaajista piti sitä mieluisimpana lämmönjakotapana myös yli 20 vuotta vanhaan taloon.
– Vesikiertoisen patteriputkiston rakenteellinen elinikä on noin 30–50 vuotta. Ajoissa tehdyllä remontilla vältetään kalliin vesivahingon riski, Klemetti toteaa.

Kalliina pidetty hinta suurin este remontille
 
Kallista hintaa pidetään edelleen suurimpana esteenä remontin teettämiselle. Entistä harvemmalla syynä remontin siirtämiseen on se, että vanha järjestelmä on riittävän hyvä.
Juuri kukaan vastanneista ei uskonut remontin haittaavan liikaa asumista, eikä uusien järjestelmien toimivuuskaan epäilytä. Lähes kaikki myös uskoivat löytävänsä remontilleen hyvän tekijän.
– Energiankulutuksen tehostuminen remontin jälkeen näkyy suoraan lämmityskustannuksissa. Lämmitysremontin suunnitteluun kannattaa käyttää ammattilaista, jotta saa realistisen laskelman päätösten tueksi. 

Kiinnostus vuosihuoltoon kasvanut
 
Kiinnostus ammattilaisen tekemään maksulliseen lämmitysjärjestelmän vuosihuoltoon, esimerkiksi lattialämmityksen säätöön, on noussut viime vuosista selvästi. Kolmena edeltävänä vuonna vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa vuosihuollosta kiinnostunut, nyt kiinnostuneiden määrä oli 20 prosenttia vastaajista. 
– Vuosihuolto maksaa noin 100 euroa, joten se on suhteellisen edullinen tapa varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii oikein ja energiatehokkaasti. Samalla voidaan tarkistaa kiinteistön muidenkin järjestelmien kuten käyttöveden ja ilmanvaihdon toiminta, Terhi Klemetti huomauttaa.
Tyytyväisyys jo tehtyyn remonttiin on pysynyt korkealla vuodesta toiseen. Lämmitysremontin teettäneistä miltei 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä tehtyyn remonttiin.
 
 
Lisätietoja:
Terhi Klemetti, konseptipäällikkö, Uponor Suomi Oy
Puh. 020 129 2248
terhi.klemetti@uponor.com