Uponor Infra Oy
Finnforelin laitosten putkistot vaativat vuoden urakan ja huikeat määrät materiaalitoimituksia
Ekologisen kalankasvatuksen globaaliksi kärkiyritykseksi tähtäävä Finnforel Oy on saanut valmiiksi uuden valintajalostus- ja poikaslaitoksensa Hollolassa ja loppusuoralla on myös yhtiön Varkaudessa sijaitsevan tuotantolaitoksen mittava laajennus. Uraauurtavien, Finnforel Gigafactor -konseptin käynnistävien laitosten vaativista putkistotoimituksista ja -asennuksista vastasi Uponor Infra Oy.
Saimaan Tuore -tuotemerkistään tunnetun Finnforelin Varkauden tuotantolaitos aloitti toimintansa 2017. Merkittävä läpimurto laitoksella saavutettiin loppuvuodesta 2020, kun tuotannossa päästiin laitoksen maksimitasoon eli miljoonan kirjolohikilon vuosittaiseen tuotantoon. Nyt yritys on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen ja tavoittelee reipasta kasvua niin Suomessa kuin maailmallakin.
Finnforel on investoinut noin 45 miljoonaa euroa Varkauden tehtaansa laajentamiseen sekä Suomen ensimmäisen kirjolohen valintajalostuskeskuksen rakentamiseen Hollolaan.
Laajennus kasvattaa Varkauden tehtaan tuotantokapasiteettia miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla Varkaudesta tulee yhtiön kehittämän Finnforel Gigafactor -konseptin ensimmäinen tehdas, jonka tuotanto kattaa kalankasvatuksen koko prosessin poikasista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Gigafactor-konseptista on tarkoitus tehdä vientituote, ja hankkeita on suunnitteilla muun muassa Eurooppaan ja Lähi-Itään. Myös Suomessa uusia tehdashankkeita on selvityksessä.
Merkittävä osa Finnforelin laajentumissuunnitelmaa on kiertovesikasvatukseen sopivan emokala- ja poikastuotannon aloittaminen teollisessa laajuudessa ensimmäisenä Suomessa. Hollolaan juuri valmistunut valintajalostus- ja poikaslaitos pystyy jatkossa tuottamaan mädin kuuteen Gigafactor -laitokseen ympäri maailmaa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen kanssa, joka on tehnyt 1990-luvun alusta asti uraauurtavaa tutkimustyötä kirjolohen valintajalostuksessa, -kasvatuksessa ja eläinterveydessä. Laitos on merkityksellinen myös Suomen huoltovarmuuden kannalta, sillä kotimaisen laitoksen avulla turvataan kalan mädin ja poikasten saatavuus esimerkiksi kriisitilanteissa. Tähän asti suurin osa kalankasvatuksessa käytetyistä mätimunista on tuotu ulkomailta.
Ympäristöystävällisintä kalankasvatusta
Finnforelin tuotanto perustuu ympäristön kannalta kestävään kiertovesikasvatukseen, jossa kalat kasvatetaan sisähalleissa kasvatusaltaissa. Vettä kierrätetään ja puhdistetaan tehokkaasti koko ajan, joten esimerkiksi Varkauden laitoksessa vettä voidaan käyttää 99 prosenttia vähemmän kuin perinteisissä kasvattamoissa. Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään huomattavasti myös ravinnekuormitusta.
Kymmenittäin putkistolinjoja
Uponor Infra aloitti materiaalitoimitukset ja putkistojen asennukset sekä Varkaudessa että Hollolassa alkuvuodesta 2022.
– Projekti on ollut haastava ja poikkeuksellinen jo pelkästään materiaalitoimitusten valtavan määrän vuoksi. Suuruusluokasta kertoo hyvin se, että Vaasan ja Nastolan tehtailtamme lähti kahdelle työmaalle toimituksia päivittäin vuoden ajan. Lisäksi Tuusulan tehtailta toimitettiin kaivoja, kertoo projektikoordinaattori Suvi Sivula Uponor Infrasta.
Kiertovesilaitoksen teknologian rakentaminen on vaativaa, ja edellyttää myös kymmenittäin putkistolinjoja.
– Muun muassa erilaisia prosessilinjoja, viemäri- ja paineputkilinjoja, kalaputkia, laitoksen ulkopuolisia tulo- ja poistoputkia sekä kaapelinsuojausputkistoja useissa eri kokoluokissa, listaa myyntipäällikkö Tom Karnela Uponor Infrasta.
– Putkien lisäksi toimitimme kaikki komponentit ja osat, joten yksittäisten tuotteiden määrä oli todella iso. Esimerkiksi Varkaudessa lämmönvaihdinhuoneeseen asennettiin 150 metriä paineputkea, mutta liitoksia sitä varten tarvittiin noin 500. Yhtä huonetta urakoitiin 2–4 asentajan voimin pari kuukautta, Karnela kertoo.
Kalankasvatuksen tuotantojohtaja Pekka Hannelin Finnforelilta toteaa, ettei Suomesta juuri löydy toista toimittajaa, joka olisi kyennyt vastaamaan sekä materiaalitoimituksista että asennustyöstä tässä mittakaavassa.
– Uponorin valitsimme, sillä se on luotettava ja kustannustehokas toimittaja. Meille oli tärkeää saada toimiva, hyvä kokonaisuus, Hannelin sanoo.
Tom Karnela kertoo, että molemmilla laitoksilla aikataulu oli tiivis. Urakoiden edetessä suunnitelmiin tuli myös jonkin verran muutoksia, joihin oli kyettävä reagoimaan nopeasti.
– Uponorin eri organisaatioiden välinen saumaton yhteistyö oli avainasemassa projektin onnistuneelle läpiviennille. Tuotantomme on myös tarvittaessa pystynyt joustamaan, jotta tuotteet saadaan oikea-aikaisesti työmaalle, Suvi Sivula toteaa.
– Tämä on ollut todella mielenkiintoinen ja haastava projekti, josta on opittu valtavasti. Nyt kerätty kokemus varmasti hyödyttää tulevia projekteja. Matkan varrella on syntynyt myös paljon kehitysideoita, Karnela ja Sivula sanovat.
Lisätiedot:
Myyntipäällikkö Tom Karnela
Uponor Infra Oy
puh. 040 860 706
tom.karnela@uponor.com
Tuotantojohtaja Pekka Hannelin
Finnforel Oy
puh. 0400 762 849
pekka.hannelin@finnforel.com
Kuva: Finnforel Oy
Finnforel on investoinut noin 45 miljoonaa euroa Varkauden tehtaansa laajentamiseen sekä Suomen ensimmäisen kirjolohen valintajalostuskeskuksen rakentamiseen Hollolaan.
Laajennus kasvattaa Varkauden tehtaan tuotantokapasiteettia miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla Varkaudesta tulee yhtiön kehittämän Finnforel Gigafactor -konseptin ensimmäinen tehdas, jonka tuotanto kattaa kalankasvatuksen koko prosessin poikasista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Gigafactor-konseptista on tarkoitus tehdä vientituote, ja hankkeita on suunnitteilla muun muassa Eurooppaan ja Lähi-Itään. Myös Suomessa uusia tehdashankkeita on selvityksessä.
Merkittävä osa Finnforelin laajentumissuunnitelmaa on kiertovesikasvatukseen sopivan emokala- ja poikastuotannon aloittaminen teollisessa laajuudessa ensimmäisenä Suomessa. Hollolaan juuri valmistunut valintajalostus- ja poikaslaitos pystyy jatkossa tuottamaan mädin kuuteen Gigafactor -laitokseen ympäri maailmaa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen kanssa, joka on tehnyt 1990-luvun alusta asti uraauurtavaa tutkimustyötä kirjolohen valintajalostuksessa, -kasvatuksessa ja eläinterveydessä. Laitos on merkityksellinen myös Suomen huoltovarmuuden kannalta, sillä kotimaisen laitoksen avulla turvataan kalan mädin ja poikasten saatavuus esimerkiksi kriisitilanteissa. Tähän asti suurin osa kalankasvatuksessa käytetyistä mätimunista on tuotu ulkomailta.
Ympäristöystävällisintä kalankasvatusta
Finnforelin tuotanto perustuu ympäristön kannalta kestävään kiertovesikasvatukseen, jossa kalat kasvatetaan sisähalleissa kasvatusaltaissa. Vettä kierrätetään ja puhdistetaan tehokkaasti koko ajan, joten esimerkiksi Varkauden laitoksessa vettä voidaan käyttää 99 prosenttia vähemmän kuin perinteisissä kasvattamoissa. Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään huomattavasti myös ravinnekuormitusta.
Kymmenittäin putkistolinjoja
Uponor Infra aloitti materiaalitoimitukset ja putkistojen asennukset sekä Varkaudessa että Hollolassa alkuvuodesta 2022.
– Projekti on ollut haastava ja poikkeuksellinen jo pelkästään materiaalitoimitusten valtavan määrän vuoksi. Suuruusluokasta kertoo hyvin se, että Vaasan ja Nastolan tehtailtamme lähti kahdelle työmaalle toimituksia päivittäin vuoden ajan. Lisäksi Tuusulan tehtailta toimitettiin kaivoja, kertoo projektikoordinaattori Suvi Sivula Uponor Infrasta.
Kiertovesilaitoksen teknologian rakentaminen on vaativaa, ja edellyttää myös kymmenittäin putkistolinjoja.
– Muun muassa erilaisia prosessilinjoja, viemäri- ja paineputkilinjoja, kalaputkia, laitoksen ulkopuolisia tulo- ja poistoputkia sekä kaapelinsuojausputkistoja useissa eri kokoluokissa, listaa myyntipäällikkö Tom Karnela Uponor Infrasta.
– Putkien lisäksi toimitimme kaikki komponentit ja osat, joten yksittäisten tuotteiden määrä oli todella iso. Esimerkiksi Varkaudessa lämmönvaihdinhuoneeseen asennettiin 150 metriä paineputkea, mutta liitoksia sitä varten tarvittiin noin 500. Yhtä huonetta urakoitiin 2–4 asentajan voimin pari kuukautta, Karnela kertoo.
Kalankasvatuksen tuotantojohtaja Pekka Hannelin Finnforelilta toteaa, ettei Suomesta juuri löydy toista toimittajaa, joka olisi kyennyt vastaamaan sekä materiaalitoimituksista että asennustyöstä tässä mittakaavassa.
– Uponorin valitsimme, sillä se on luotettava ja kustannustehokas toimittaja. Meille oli tärkeää saada toimiva, hyvä kokonaisuus, Hannelin sanoo.
Tom Karnela kertoo, että molemmilla laitoksilla aikataulu oli tiivis. Urakoiden edetessä suunnitelmiin tuli myös jonkin verran muutoksia, joihin oli kyettävä reagoimaan nopeasti.
– Uponorin eri organisaatioiden välinen saumaton yhteistyö oli avainasemassa projektin onnistuneelle läpiviennille. Tuotantomme on myös tarvittaessa pystynyt joustamaan, jotta tuotteet saadaan oikea-aikaisesti työmaalle, Suvi Sivula toteaa.
– Tämä on ollut todella mielenkiintoinen ja haastava projekti, josta on opittu valtavasti. Nyt kerätty kokemus varmasti hyödyttää tulevia projekteja. Matkan varrella on syntynyt myös paljon kehitysideoita, Karnela ja Sivula sanovat.
Lisätiedot:
Myyntipäällikkö Tom Karnela
Uponor Infra Oy
puh. 040 860 706
tom.karnela@uponor.com
Tuotantojohtaja Pekka Hannelin
Finnforel Oy
puh. 0400 762 849
pekka.hannelin@finnforel.com
Kuva: Finnforel Oy